EV-II, KTK-III
ATHENE SWA
|
eli Hely
s. 08.03.2020, Saksa trakehner, tamma punarautias, 168 cm VH20-021-0088 kasv. Kingsvalley om. Kastanjeholm, VRL-08179 estepainotteinen, re 160 cm |
♡ 30.09.2020 palkittu Estevarsojen laatuarvostelussa palkinnolla EV-II (32p.)
♡ 31.04.2022 palkittu Huhtikuun kantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-III (68p.)
♡ 31.04.2022 palkittu Huhtikuun kantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-III (68p.)
HISTORIA
Kun estehevosiin profiloitunut saksalainen laatukasvattaja Kingsvalley laittoi ensimmäisen kerran viiteen vuoteen kasvattejaan myyntiin, oli ensimmäisenä paikan päällä Akselin isä Aarne Ruusuvuori. Vähintäänkin kiihkeä puhelu isän ja pojan välillä käytiin aikaisin sunnuntaiaamuna, kun teknologian kehityksestä hieman jälkeen jäänyt Aarne ei saanut videoyhteyttä toimimaan ja Akselin olisi pitänyt olla jo hyvää vauhtia köröttelemässä Dahlvikin Hevosopistolle valmentamaan junnurinkiä. Minä kuuntelin puoliksi kauhistuneena ja puoliksi huvittuneena vieressä, kun toinen puhui aidasta ja toinen aidanseipäästä.
Lopulta yhteisymmärrys ilmeisesti saavutettiin, koska Akseli alkoi kaivaa Audin avaimia uudelleen takkinsa taskusta ja tehdä lähtöä vielä puhelimeen puhuen. Sen verran sain miehestä nyhjättyä irti, että Kastanjeholmiin oli saatu ostettua kaunis ja linjakas trakehnertamma Athene SWA mukavasta emälinjasta. Aarnelta kilahti paria tuntia myöhemmin WhatsAppiin rakeinen ja heiluva video Kingsvalleyn kentällä irtohypytettävästä rautiaasta tammavarsasta, jolla oli puhtaanvalkoiset sukat takajaloissa. Muutamaa minuuttia myöhemmin puhelin piippasi uudelleen ja keskusteluun lataantui uusi video. Tällä kertaa irtohypytyskujaa laukkasi rautias orivarsa ja saatetekstinä videolle Aarne oli naputellut "Hyvät ostokset...T.Aarne"
... Ostokset? Monikossa?
Lopulta yhteisymmärrys ilmeisesti saavutettiin, koska Akseli alkoi kaivaa Audin avaimia uudelleen takkinsa taskusta ja tehdä lähtöä vielä puhelimeen puhuen. Sen verran sain miehestä nyhjättyä irti, että Kastanjeholmiin oli saatu ostettua kaunis ja linjakas trakehnertamma Athene SWA mukavasta emälinjasta. Aarnelta kilahti paria tuntia myöhemmin WhatsAppiin rakeinen ja heiluva video Kingsvalleyn kentällä irtohypytettävästä rautiaasta tammavarsasta, jolla oli puhtaanvalkoiset sukat takajaloissa. Muutamaa minuuttia myöhemmin puhelin piippasi uudelleen ja keskusteluun lataantui uusi video. Tällä kertaa irtohypytyskujaa laukkasi rautias orivarsa ja saatetekstinä videolle Aarne oli naputellut "Hyvät ostokset...T.Aarne"
... Ostokset? Monikossa?
LUONNEKUVAUS
Athene SWA on toinen Kingsvalleysta kesällä 2020 Suomeen matkanneista hevosista. Athene oli nappivalinta niin sukunsa kuin luonteensa puolesta Kastanjeholmin nuorten hevosten porukkaan. Jo varsana kaunis tamma oli linjakas ja siitä näki pitkälle, että sen takana oli laadukkaita estehevosia. 2-vuotiskesänä Helyksi nimetty tamma kuitenkin otti ja turposi laitumella niin, että Akselikin oli lentää persiilleen hakiessaan kesän lopuksi naapurikaupungin tammalaitumelta rautiaan ilmapallon. Tästäkö pitäisi urheiluhevonen saada aikaiseksi?
Hely on aina rakastanut ruokaa ja sen mielestä mikään ei ole parempaa kuin kevään ensivihreät, oikein mehevä porkkana tai noh, oikeastaan mikä tahansa syötäväksi kelpaava. Hely imuroi vaikka kuivikeoljetkin kitusiinsa, jos parempaakaan ei ole tarjolla. Tamman kanssa on jouduttu käyttämään luovuutta, jotta sen pohjaton ruokahalu on saatu kuriin. Helyn mielestä heinäautomaatti on surkein keksintö ikinä ja kärsivällisesti se seisoo kuin tatti automaatin vierellä ja odottaa, milloin mokoma vehje antaa edes muutaman korren nälkää näkevälle hevosparalle. Hely ei koskaan jätä tilaisuutta käyttämättä, kun kyseessä on ruoka. Kasvattajakin mainosti Helyn oleva itsenäinen ja fiksu tapaus, joka todella näkyy sen kekseliäisyydessä ruoan varastamisen suhteen. Hely pitää myös huolen siitä, että tarhan ympärillä ei pääse rikkaruohot kasvamaan, sillä tamma taipuu vaikka millaisiin asentoihin saadakseen ruohonkorret itselleen. Sitten, kun kaikki on syöty, viihdyttää Hely itseään näpräämällä tarhan portteja tai tarhakavereiden loimia. Omat loimensahan tämä täti pistää samantien suikaleiksi, kun ne sille selkään pistää. Helylle on ihan turha ostaa uusia loimia, vaan vanhat on paikkailtu sataan kertaan, sillä ennemmin tai myöhemmin joku kulma taas repsottaa. Hoidettaessa Hely on ihan mukava kaveri, joka nauttii saadessaan huomiota ja hellyydenosoituksia. Sillä on kuitenkin ärsyttävä tapa kerjätä ruokaa häpläämällä koko ajan huulillaan hoitajan takintaskuja. Helylle ei missään nimessä saa antaa kädestä herkkuja, sillä siitä se aivan villiintyy ja tuuppii ihmisen alta aikayksikön kumoon ja kuolaa vielä litran kuolaa päälle.
Kun nuoruuden kesäkilot saatiin (hitaasti, mutta varmasti) kadotettua Helyn vyötäröltä, löytyi siitä se linjakas ja sporttinen estehevonen, joka alunperin tallille ostettiin. Helyllä on hyvät askellajit ja se on yllättävän ketterä liikkeissään. Ehkä tarhan aitojen välistä ruohonkorsien kuikulu on tehnyt tehtävänsä, mutta joka tapauksessa Hely on oikein elastinen ratsu. Se hakeutuu helposti hyvään muotoon ja etenee ponnekkaasti omalla moottorilla. Aika ajoin haasteita Helyn kanssa työskentelyyn tuo sen taipumus kokeilla rajojaan. Tamma testaa kaikki uudet ratsastajat, mutta ei jätä vanhojakaan rauhaan jos sille päälle sattuu. Hely yrittää monesti venyttää rajojaan esimerkiksi puskemalla haluamalleen esteelle tai jäämällä pukittelemaan kulmiin. Napakka ja periksiantamaton ratsastaja saa nopeasti Helyn ruotuun eikä se yritä kovin montaa kertaa, jos huomaa, että ratsastaja on tosissaan. Päästessään esteiden makuun, Hely keskittyy mieluummin niihin kuin viattomien ratsastajien kiusaamiseen. Parhaimmillaan sillä on hyvä imu esteelle ja se pystyy nokkelasti itsekin tekemään hyviä ratkaisuja esteradalla.
Hely on aina rakastanut ruokaa ja sen mielestä mikään ei ole parempaa kuin kevään ensivihreät, oikein mehevä porkkana tai noh, oikeastaan mikä tahansa syötäväksi kelpaava. Hely imuroi vaikka kuivikeoljetkin kitusiinsa, jos parempaakaan ei ole tarjolla. Tamman kanssa on jouduttu käyttämään luovuutta, jotta sen pohjaton ruokahalu on saatu kuriin. Helyn mielestä heinäautomaatti on surkein keksintö ikinä ja kärsivällisesti se seisoo kuin tatti automaatin vierellä ja odottaa, milloin mokoma vehje antaa edes muutaman korren nälkää näkevälle hevosparalle. Hely ei koskaan jätä tilaisuutta käyttämättä, kun kyseessä on ruoka. Kasvattajakin mainosti Helyn oleva itsenäinen ja fiksu tapaus, joka todella näkyy sen kekseliäisyydessä ruoan varastamisen suhteen. Hely pitää myös huolen siitä, että tarhan ympärillä ei pääse rikkaruohot kasvamaan, sillä tamma taipuu vaikka millaisiin asentoihin saadakseen ruohonkorret itselleen. Sitten, kun kaikki on syöty, viihdyttää Hely itseään näpräämällä tarhan portteja tai tarhakavereiden loimia. Omat loimensahan tämä täti pistää samantien suikaleiksi, kun ne sille selkään pistää. Helylle on ihan turha ostaa uusia loimia, vaan vanhat on paikkailtu sataan kertaan, sillä ennemmin tai myöhemmin joku kulma taas repsottaa. Hoidettaessa Hely on ihan mukava kaveri, joka nauttii saadessaan huomiota ja hellyydenosoituksia. Sillä on kuitenkin ärsyttävä tapa kerjätä ruokaa häpläämällä koko ajan huulillaan hoitajan takintaskuja. Helylle ei missään nimessä saa antaa kädestä herkkuja, sillä siitä se aivan villiintyy ja tuuppii ihmisen alta aikayksikön kumoon ja kuolaa vielä litran kuolaa päälle.
Kun nuoruuden kesäkilot saatiin (hitaasti, mutta varmasti) kadotettua Helyn vyötäröltä, löytyi siitä se linjakas ja sporttinen estehevonen, joka alunperin tallille ostettiin. Helyllä on hyvät askellajit ja se on yllättävän ketterä liikkeissään. Ehkä tarhan aitojen välistä ruohonkorsien kuikulu on tehnyt tehtävänsä, mutta joka tapauksessa Hely on oikein elastinen ratsu. Se hakeutuu helposti hyvään muotoon ja etenee ponnekkaasti omalla moottorilla. Aika ajoin haasteita Helyn kanssa työskentelyyn tuo sen taipumus kokeilla rajojaan. Tamma testaa kaikki uudet ratsastajat, mutta ei jätä vanhojakaan rauhaan jos sille päälle sattuu. Hely yrittää monesti venyttää rajojaan esimerkiksi puskemalla haluamalleen esteelle tai jäämällä pukittelemaan kulmiin. Napakka ja periksiantamaton ratsastaja saa nopeasti Helyn ruotuun eikä se yritä kovin montaa kertaa, jos huomaa, että ratsastaja on tosissaan. Päästessään esteiden makuun, Hely keskittyy mieluummin niihin kuin viattomien ratsastajien kiusaamiseen. Parhaimmillaan sillä on hyvä imu esteelle ja se pystyy nokkelasti itsekin tekemään hyviä ratkaisuja esteradalla.
|
JÄLKELÄISET |
KILPAILUKALENTERI
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
Hevosen kuvat NT | Grafiikka Ritva's Gallery
Hevosen kuvat NT | Grafiikka Ritva's Gallery
