Kuollut 16.01.2021
KTK-III, ERJ-I
GHOST STORIES
|
eli Stumpan
s. 10.11.2017, Saksa trakehner, tamma ruunikko, 166 cm VH18-021-0157 kasv. J. Schwartz, Saksa EVM om. Kastanjeholm, VRL-08179 estepainotteinen, re 140 cm |
♡ 30.12.2018 palkittu Joulukuun lisäkantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-III (68p.)
♡ 30.09.2019 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (102p.)
♡ 30.09.2019 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (102p.)
HISTORIA
Ghost Stories on syntynyt Saksassa, mutta meille Kastanjeholmiin se tuli Ruotsista myyntitallilta, jonne tamma oli ostettu sen kasvattajalta Jonas Schwartzilta 3-vuotiaana. Facebookia iltasella puhelimella selatessani tuli vastaan tamman myynti-ilmoitus, jonka tuttuni oli jakanut omalle seinälleen kommentoiden julkaisuun sydänsilmäisen emojin. Klikkasin julkaisua suuremmaksi ja ryhdyin lukemaan, vaikka silmäni kirvelivät jo väsymyksestä.
"Myynnissä kaunis estesukuinen 4-vuotias trakehnertamma. Treenattu tavoitteellisesti, valmis nuorten hevosten luokkiin. Ammattilaisten käsittelemä ja ratsastama, mutta silti aavistuksen haastava luonne. Hyvä ratsulaukka ja vahva takaosa. Jalat kuvattu ja todettu puhtaiksi. Näytillä Stall Månhusissa. Lisäkuvia ja videoita saatavilla."
Hmm. Tamma näytti kuvissa jokseenkin pieneltä, mutta jokin siinä kuitenkin kiehtoi. Ehkä se oli tamman erikoinen väritys tai sitten sen valpas ja jalo katse. Oli mikä oli, olin jo naputtelemassa sähköpostia tamman myyntivälittäjälle videoiden toivossa. Vaikka kyllähän sen nyt tiesi, että videoiden pyyntö oli vain silmänlumetta - olin jo Stumpanin myynti-ilmoituksen avatessani päättänyt ostaa hevosen.
"Myynnissä kaunis estesukuinen 4-vuotias trakehnertamma. Treenattu tavoitteellisesti, valmis nuorten hevosten luokkiin. Ammattilaisten käsittelemä ja ratsastama, mutta silti aavistuksen haastava luonne. Hyvä ratsulaukka ja vahva takaosa. Jalat kuvattu ja todettu puhtaiksi. Näytillä Stall Månhusissa. Lisäkuvia ja videoita saatavilla."
Hmm. Tamma näytti kuvissa jokseenkin pieneltä, mutta jokin siinä kuitenkin kiehtoi. Ehkä se oli tamman erikoinen väritys tai sitten sen valpas ja jalo katse. Oli mikä oli, olin jo naputtelemassa sähköpostia tamman myyntivälittäjälle videoiden toivossa. Vaikka kyllähän sen nyt tiesi, että videoiden pyyntö oli vain silmänlumetta - olin jo Stumpanin myynti-ilmoituksen avatessani päättänyt ostaa hevosen.
LUONNEKUVAUS
Jep, Akseli ei ehtinyt kissaa sanoa, kun Stumpan jo seisoi vihreissä kuljetussuojissaan pihalla. Se tärisi jännittyneenä ja päästi kuuluvan jännityspierun niin, että pihamaalla kaikui. Siinäpä oli vasta erinomainen ensivaikutelma. Takakireä tamma oli, mutta kaunis ja selkeästi kiinnostunut ympäristöstään. Se nosteli jalkojaan liioitellusti ja puhalsi ilmaa sieraimistaan kuin pieni lohikäärme.
Kun haet Stumpanin tarhasta, varaudu siihen, että riimunnarusi päässä on varsin eläväinen tapaus. Stumpan ei varmasti kulje metriäkään suoraan, vaan se kiemurtelee kuin serpentinauha jääden välillä haistelemaan ojanpientareen leskenlehtiä ja välillä se spurttailee muutaman askeleen kiihdytyksiä. Stumpanin mielestä olisi kertakaikkiaan tylsää kävellä suoraan ja kiltisti ihmisen perässä. Elämässä pitää olla vähän jännitystä! Onneksi Stumpan kuitenkin pysyy riimunnarunmitan päässä omine tanssikuvioineen eikä yritä ottaa äkkilähtöä yhtään kauemmaksi. Eläväisen luonteensa vuoksi paikallaan pysyminen on Stumpanille äärimmäisen haastavaa eikä siitä varmasti koskaan tule rauhallista hoidettavaa. Tamma steppailee paikallaan, kuikuilee vuoroin takavasemmalle ja vuoroin kauas eteen, kuopii lattiaa (vaikka sitä on sata kertaa kielletty) ja näyttää muutenkin kaikin mahdollisin tavoin, että sillä on ihan sairaan tylsää. Stumpanilla oli jossain vaiheessa rasittava tapa viskoa päätänsä tylsistyessään, että sillä epäiltiin jopa headshaking syndroomaa. Onneksi tätä ei kuitenkaan ollut ja huono käytös saatiin pitkällisen koulutuksen myötä kitkettyä pois. Tätä levottomuutta lukuunottamatta Stumpanin kanssa ei ole juurikaan ongelmia hoidettaessa, sillä sille on ihan sama mitä varusteitä sen niskaan laitetaan tai viedäänkö se pesuboxiin pesulle. Tamman kanssa pitää vain kaikissa tilanteissa tulee olla valppaana, ettei se pääse yllättäen tulemaan päälle tai huitaisemaan kaviolla kauhoessaan. Ai niin, paitsi kengittäminen on Stumpanin kanssa niin haastavaa, että se on pakko lievästi rauhoittaa, jotta siitä tulee edes yhtään mitään. Kyllä sille irti lähteneen kengän saa naputeltua paikalleen, mutta neljän jalan kengitys on tammalle niin henkisesti rasittavaa, että se alkaa käyttäytyä vielä normaaliakin huonommin.
Ratsastaessa Stumpanilla on virtaa ja eteenpäinpyrkimystä, mikä on tietenkin estehevoselle ihan hyvä. Sen sijaan huonoa Stumpanin ratsastettavuudessa on sen kireys. Rennoksi tammaa on äärimmäisen haastava ratsastaa etenkään vieraissa paikoissa, joten se vaatii selkäänsä rautaista ammattitaitoa ja rauhallista osaamista. Stumpanin kansa on kilpailupaikoille lähdettävä aina ajoissa, jotta sitä ehtii verrytellä huolellisesti. Stumpanin kanssa huolellisesti tarkoittaa oikeasti pitkää ja puuduttavaa lämmittelyä, jossa se saa tutustua uuteen paikkaan ja muihin hevosiin. Jos Stumpanin kanssa lähtee radalle liian huolettomasti, voit olla varma, että puomit lentelevät ja tamma kiitää pitkin areenaa kuolain takahampaiden välissä ja korvat luimussa. Tammalla on taipumusta kadottaa tyystin ratsastajan kuuntelemisen taidon, kun sillä menee joku tilanne yli. Kotona treenaillessakin Stumpanin kanssa pitää hioa kyllästymiseen saakka niitä ihan perusjuttuja - temponvaihteluita, kaarevia uria, istunnalla ratsastamista ja kaikenlaista jumppaa ennen kuin sen kanssa on mitää asiaa yhtään isommille esteille. Kun Stumpanin saa sitten oikeaan mielentilaan, on se innokas, hyväntuulinen ja rento esteratsu, joka hyppää varovaisesti ja huolellisesti esteiden yli. Riskejä Stumpanin kanssa ei oikein pysty kunnolla ottamaan, sillä sen hartaudella saavutettu zen-tila ei siedä minkäänlaista hätäilyä ja hössötystä tai muuten koko paketti murenee kasaan. On sanomattakin selvää, että uusintaradat eivät ole Stumpanin vahvuus, mutta perusradalla huolellisuudella pääsee usein pitkälle ja uusinnoissakin on menestystä tullut, kun pelaa varman päälle.
Kun haet Stumpanin tarhasta, varaudu siihen, että riimunnarusi päässä on varsin eläväinen tapaus. Stumpan ei varmasti kulje metriäkään suoraan, vaan se kiemurtelee kuin serpentinauha jääden välillä haistelemaan ojanpientareen leskenlehtiä ja välillä se spurttailee muutaman askeleen kiihdytyksiä. Stumpanin mielestä olisi kertakaikkiaan tylsää kävellä suoraan ja kiltisti ihmisen perässä. Elämässä pitää olla vähän jännitystä! Onneksi Stumpan kuitenkin pysyy riimunnarunmitan päässä omine tanssikuvioineen eikä yritä ottaa äkkilähtöä yhtään kauemmaksi. Eläväisen luonteensa vuoksi paikallaan pysyminen on Stumpanille äärimmäisen haastavaa eikä siitä varmasti koskaan tule rauhallista hoidettavaa. Tamma steppailee paikallaan, kuikuilee vuoroin takavasemmalle ja vuoroin kauas eteen, kuopii lattiaa (vaikka sitä on sata kertaa kielletty) ja näyttää muutenkin kaikin mahdollisin tavoin, että sillä on ihan sairaan tylsää. Stumpanilla oli jossain vaiheessa rasittava tapa viskoa päätänsä tylsistyessään, että sillä epäiltiin jopa headshaking syndroomaa. Onneksi tätä ei kuitenkaan ollut ja huono käytös saatiin pitkällisen koulutuksen myötä kitkettyä pois. Tätä levottomuutta lukuunottamatta Stumpanin kanssa ei ole juurikaan ongelmia hoidettaessa, sillä sille on ihan sama mitä varusteitä sen niskaan laitetaan tai viedäänkö se pesuboxiin pesulle. Tamman kanssa pitää vain kaikissa tilanteissa tulee olla valppaana, ettei se pääse yllättäen tulemaan päälle tai huitaisemaan kaviolla kauhoessaan. Ai niin, paitsi kengittäminen on Stumpanin kanssa niin haastavaa, että se on pakko lievästi rauhoittaa, jotta siitä tulee edes yhtään mitään. Kyllä sille irti lähteneen kengän saa naputeltua paikalleen, mutta neljän jalan kengitys on tammalle niin henkisesti rasittavaa, että se alkaa käyttäytyä vielä normaaliakin huonommin.
Ratsastaessa Stumpanilla on virtaa ja eteenpäinpyrkimystä, mikä on tietenkin estehevoselle ihan hyvä. Sen sijaan huonoa Stumpanin ratsastettavuudessa on sen kireys. Rennoksi tammaa on äärimmäisen haastava ratsastaa etenkään vieraissa paikoissa, joten se vaatii selkäänsä rautaista ammattitaitoa ja rauhallista osaamista. Stumpanin kansa on kilpailupaikoille lähdettävä aina ajoissa, jotta sitä ehtii verrytellä huolellisesti. Stumpanin kanssa huolellisesti tarkoittaa oikeasti pitkää ja puuduttavaa lämmittelyä, jossa se saa tutustua uuteen paikkaan ja muihin hevosiin. Jos Stumpanin kanssa lähtee radalle liian huolettomasti, voit olla varma, että puomit lentelevät ja tamma kiitää pitkin areenaa kuolain takahampaiden välissä ja korvat luimussa. Tammalla on taipumusta kadottaa tyystin ratsastajan kuuntelemisen taidon, kun sillä menee joku tilanne yli. Kotona treenaillessakin Stumpanin kanssa pitää hioa kyllästymiseen saakka niitä ihan perusjuttuja - temponvaihteluita, kaarevia uria, istunnalla ratsastamista ja kaikenlaista jumppaa ennen kuin sen kanssa on mitää asiaa yhtään isommille esteille. Kun Stumpanin saa sitten oikeaan mielentilaan, on se innokas, hyväntuulinen ja rento esteratsu, joka hyppää varovaisesti ja huolellisesti esteiden yli. Riskejä Stumpanin kanssa ei oikein pysty kunnolla ottamaan, sillä sen hartaudella saavutettu zen-tila ei siedä minkäänlaista hätäilyä ja hössötystä tai muuten koko paketti murenee kasaan. On sanomattakin selvää, että uusintaradat eivät ole Stumpanin vahvuus, mutta perusradalla huolellisuudella pääsee usein pitkälle ja uusinnoissakin on menestystä tullut, kun pelaa varman päälle.
|
i. Vertigon trak, prn 167cm evm |
|
|
e. Ghost Dimension trak, rn 162cm evm |
|
Lue lisää suvusta...
|
i. VERTIGON on Fredrik Schwartzin kasvattama punaruunikko 167-senttinen tähtipiirtopäinen ja sukkajalkainen trakehner-ori, jolla oli niin paljon sekakarvoja, että se näytti lähes päistäriköltä. Fredrik Schwartz tunnetaan saksalaisena kenttäratsastajana, mutta Vertigon on puhtaasti estesukuinen hevonen, koska siitä haluttiin esteratsu Fredrikin pojalle Jonas Schwartzille. Vertigon oli jo nuoresta pitäen hyvin omaehtoinen eikä nuori Jonas Schwartz pärjännyt sen kansssa alkuunkaan. Niinpä Vertigonin ratsastajaksi siirtyi Schwartzien tallilla työskentelevä Klaus Voigt, joka menestyksekkäästi vei Vertigonin nuorten hevosten luokkien kautta aina kansainväliselle tasolle asti. Jonas yritti vielä kilpailla myöhemmin Vertigonilla, mutta vaikka Jonas oli jo kehittynyt ratsastajana ei ratsukon yhteistyö sujunut. Uransa aikana Vertigon sijoittui usein kärkikymmenikköön kansainvälisissä arvoluokissa ja se hyväksyttiin myös Trakehner, Holstein ja Zangersheide -kantakirjoihin. Vertigonilla on useita kantakirjattuja jälkeläisiä, joten voidaan sanoa sen olevan yksi merkittävimmistä nykypäivän esteoreista. 23-vuotias ori elää vielä Schwartzien kartanolla viettäen rauhallisia eläkepäiviä ja edelleen astuen tammoja.
ii. MÄRCHENMARS syntyi suureen Herdendorfin siittolaan Länsi-Saksaan. Märchenmars edustaa trakehnerien harvinaisempaa isälinjaa, joka juontaa juurensa vuonna 1883 syntyneeseen oriin Naplesiin. Tummanpunaruunikko elegantti 170-senttinen Märchenmars oli kasvattajansa Kurt Kühnin silmäterä, jolla Kurt kilpaili vuosien ajan esteratsastuksessa 160cm tasolla. Märchenmars hyväksyttiin Neumünsterin oripäivillä kirkkaasti trakehner-jalostukseen erinomaisella pisterivillä. Kurt Kühn ei olisi voinut olla ylpeämpi kasvatistaan, joka sai samassa tilaisuudessa myös parhaan orin palkinnon. Tulevaisuus orin kanssa siinsi kirkkaana edessä, mutta kohtalo puuttui peliin. Valitettavasti Märchenmars menehtyi tapaturmaisesti kotitreeneissä vain 10-vuotiaana eikä se ollut ennen kuolemaansa ehtinyt kilpauransa sivussa vaikuttaa vielä paljoa jalostuksessa. Märchenmarsille kuitenkin jäi 12 jälkeläistä, joiden joukosta löytyy erittäin hyvin menestyneitä hevosia, kuten aiemmin mainittu Vertigon, kantakirjaori ja esteratsastuksen maailmanrankingin 5. sijalle yltänyt ori Bostenmars sekä kantakirjatammat Graal ja Perlenmarch, joista jälkimmäinen tunnetaan menestyneen kantakirjaorin Perleprinzin emänä. Märchenmars periytti jälkeläisilleen erityisesti kevyttä rakennetta, eleganttia olemusta sekä hyvää ratsulaukkaa. ie. VENDETTA saapui Fredrik Schwartzin talliin suoraan kasvattajaltaan Marlena Graafilta. Marlena oli jo eläköitynyt esteratsastaja, jonka intohimona olivat trakehnerinhevoset. Vendettan takana oli Marlenan tarkoin vaalima hyväluontoinen tamma Via Dolorosa, joka oli ollut Marlenan omistuksessa varsasta asti ja menestynyt erinomaisesti tammakokeessa ja kantakirjattu I-palkinnolla. Vendetta sen sijaan oli perinyt enemmän isänsä kuin emänsä ominaisuuksia. Vendetta oli emästään poiketen luonteeltaan vaikea, nuorempana lähes mahdoton. Vendettä oli tulta ja tappuraa eikä ikääntynyt Marlena jaksanut tapella voimakastahtoisen tamman kanssa, vaan myi sen tuttavalleen Fredrik Schwartzille. Vendetta pääsi raskaaseen treeniin, joka rauhoitti sen mieltä ja sen parhaat puolet alkoivat näkyä. Valitettavasti Vendetta loukkasi jalkansa kolmansissa kilpailuissaan riehuessaan varikkoalueella ja sai jalkaan niin vaikean hankosidevamman, ettei kilpaileminen tullut enää kysymykseenkään. Tamma oli jo ehditty kantakirjata, vaikka se olikin hieman saanut miinusta luonteestaan. Se päätettiin astuttaa ja se varsoikin kauniin punaruunikon Vertigonin. Varsa jäi Vendettan ensimmäiseksi ja viimeiseksi, sillä sen jalka oireili edelleen eikä sen tuskia haluttu enää pitkittää, joten se lopetettiin vain 7-vuotiaana. |
e. GHOST DIMENSION oli tavallisen näköinen merkitön ruunikko 162-senttinen trakehner-tamma, jonka kasvatti puolalainen estehevosten kasvattaja Kacper Grzebowiak. Ghost Dimension oli tallin trakehner-kasvatukseen vaikuttaneen täysiveritamman Ghost Soulin neljäs varsa ja se päätettiin myydä heti vieroituksen jälkeen huutokaupassa. Pienikokoinen Ghost Dimension ei herättänyt suurta kiinnostusta, mutta lopulta Fredrik Schwartz huusi sen itselleen melko edulliseen hintaan. Fredrik ajatteli tammasta olevan kenttäradoille, kun siinä oli puolet täysivertakin. Paljastui kuitenkin, että luonteeltaan Ghost Dimension oli niin hermostunut, että se pelkäsi kuollakseen maastoesteitä eikä kouluradallakaan ollut kovinkaan tasainen. Esteillä tamma sentään oli lahjakas, mutta muutamia pienempiä kilpailuita lukuunottamatta Ghost Dimensionia ei nähty esteradoilla. Se siirtyi jo 7-vuotiaana täysipäiväisesti jalostukseen ja siinä tehtävässä se on lunastanut Fredrik Schwartzin odotukset. Ghost Dimension on jättänyt jälkeläisiä pääasiassa kenttäoreista ja sen varsoja on nähty kenttäratsastuksen huipulla. Estesukuisia varsoja sillä on kaksi, joista toinen kuoli 4-vuotiaana ja toinen on Kastanjeholmin Ghost Stories.
ei. CASTAWAY oli melko vähän Trakehner -jalostuksessa käytetty musta 164-senttinen esteori. Castawayn kasvatti Gestüet Freschen Saksasta ja se myytiin 3-vuotiaana Puolaan Kicinskin kartanon talliin. Tähtipäinen Castaway oli hyvin kaunis ori - sillä oli siro ja ilmeikäs pää, kauniisti kaartuva kaula ja kevyt, mutta pyöreä rakenne. Uusi omistajansa, Puolan suurimman pörssiyhtiön puheenjotahan Dawid Kicinskin pojan, Antoni Kicinskin mielestä Castaway oli kaunein hevonen, jonka koskaan oli omistanut. Ja Antoni todentotta oli omistanut paljon hienoja hevosia. Castaway oli luonteeltaan rauhallinen, viisas ja järkevä. Vaikka Antoni ei ollut kaikkein lahjakkain ratsastaja (lukuisista huippuestevalmentajista ja kalliista hevosista huolimatta), pärjäsi nuori mies yllättävän hyvin Castawayn kanssa esteratsastuskilpailuissa. Castaway hyppäsi mielellään, antoi ratsastajan virheitä anteeksi ja teki kaikkensa pitääkseen puomit kannattimillaan. Castaway hyväksyttiin Trakehner Verbandiin laajojen oritestien jälkeen, mutta tammanomistajat eivät löytäneet tietänsä orin luokse. Suurimmaksi osaksi tähän varmasti vaikutti Castawayn hyvin yleinen suku, sillä paremmilla kantakirjapisteillä ja kilpailutuloksilla oli tarjolla jalostukseen myös Castawayn täysiveli Saksassa. Castaway lopetettiin 23-vuotiaana vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi. ee. GHOST SOUL xx ostettiin 9-vuotiaana Kacper Grzebowiakin talliin Puolaan, koska Kacper halusi vahvistaa vanhoja trakehner-linjoja täysiverisellä. Ghost Soul ei ollut mikä tahansa täysiverinen, vaan se oli erittäin suorituskykyinen ja hyvärakenteinen tummanpunaruunikko tamma, jolla tosin oli säkäkorkeutta vain 160cm. Ghost Soul ostettiin Irlannista ja sen kasvattaja oli kenttähevosiin erikoistunut Philip Lancerstone. Ghost Souliin Kacper päätyi useiden tammojen koeratsastuksen jälkeen, sillä vaikka tamma oli hieman haluttua kuumaluontoisempi, oli sen rakenne juuri sopivan siro, mutta ratsutyyppinen tuomaan uusia ominaisuuksia Kacperin trakehner-hevosten sukuun. Ghost Soul kantakirjattiin ja hyväksyttiin trakehner-jalostukseen pian sen saavuttua Puolaan. Se astutettiin heti ensimmäisenä keväänä ja tamma tiinehtyi heti. Ghost Soul oli emätammana hyvä. Sen tiinehtyi helposti, tiineydet sujuivat ongelmitta ja varsomiset olivat nopeita ja sujuvia. Myös varsansa Ghost Soul hoiti hyvin, vaikka olikin mustasukkainen varsoistaan. Ghost Soulin varsat olivat kauniita, tosin osa oli hieman liian sähäköitä luonteeltaan. Ghost Soul varsoi peräti kahdeksan varsaa ja se on vaikuttanut suuresti Kacper Grzebowiakin kasvattien sukulinjojen kautta vanhoihin trakehner-linjoihin. |
JÄLKELÄISET |
|
05.04.2019 trak t.
02.05.2019 FWB t. 05.06.2019 FWB t. 06.09.2019 FWB t. |
KTK-II, Ch, ERJ-II
KTK-III KTK-III |
KILPAILUKALENTERI
ERJ-sijotuksia 42, joista voittoja 9
|
19.10.2018 ERJ Hallava - 130cm - 1/24
20.10.2018 ERJ Hallava - 130cm - 2/24 21.10.2018 ERJ Supernatural - 130cm - 4/38 27.10.2018 ERJ Colosseum - 140cm - 5/30 30.10.2018 ERJ Colosseum - 140cm - 1/30 01.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 2/30 02.11.2018 ERJ Adina - 140cm - 5/39 04.11.2018 ERJ Half Moon - 140cm - 1/17 05.11.2018 ERJ Adina - 140cm - 6/39 07.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 5/30 08.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 1/30 10.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 4/30 11.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 5/30 13.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 5/30 13.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 4/30 14.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 4/30 14.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 4/30 15.11.2018 ERJ Elixir - 140cm - 4/25 19.11.2018 ERJ Krooknäs - 140cm - 5/30 25.11.2018 ERJ Adina - 130cm - 1/26 25.11.2018 ERJ Adina - 140cm - 1/17 |
01.12.2018 ERJ Kingsvalley - 130cm - 1/40
16.12.2018 ERJ Kingsvalley - 130cm - 2/40 27.12.2018 ERJ Kingsvalley - 130cm - 3/40 28.12.2018 ERJ Kingsvalley - 130cm - 3/40 01.01.2018 ERJ Tiiron Ratsutalli - 130cm - 2/30 13.01.2019 ERJ Hallava - 130cm - 4/23 03.02.2019 ERJ Dare Stable - 140cm - 2/27 08.02.2019 ERJ Dare Stable - 140cm - 4/27 09.02.2019 ERJ Dare Stable - 140cm - 2/27 16.02.2019 ERJ Dare Stable - 140cm - 5/27 17.03.2019 ERJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - 130cm - 1/30 20.03.2019 ERJ Safiiritiikerin Kilpailukeskus - 130cm - 4/30 26.05.2019 ERJ Kastanjeholm - 140cm - 3/20 10.06.2019 ERJ Verwood Equestrian Park - 140cm - 2/33 13.06.2019 ERJ Verwood Equestrian Park - 140cm - 1/26 15.06.2019 ERJ Verwood Equestrian Park - 140cm - 4/33 15.06.2019 ERJ Verwood Equestrian Park - 140cm - 3/26 18.06.2019 ERJ Verwood Equestrian Park - 140cm - 5/26 20.06.2019 ERJ Verwood Equestrian Park - 140cm - 2/33 23.06.2019 ERJ Verwood Equestrian Park - 140cm - 4/33 25.06.2019 ERJ Verwood Equestrian Park - 140cm - 4/33 |
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
10.10.2018 Juoksutusta
Stumpan oli edeltävänä viikonloppuna saapunut Kastanjeholmiin ja se oli saanut kotiutua rauhassa omassa tarhassaan sen tulevan tammalauman vieressä. Stumpan oli tehnyt jo tuttavuutta aidan yli Milano Hillsin ja Nova F:n kanssa, vaikka tosin ensimmäisen kanssa nahisteluitakin oli jo nähty.
Hämäränä lokakuun aamuna otin Stumpanin maneesiin, jossa päätin hieman juoksuttaa sitä. Ensin harjailin pörheää tammaa pölyharjalla, jotta se hieman tasaantuisi eikä olisi niin takakireä koko ajan. Uusi ympäristö oli saanut sen varautuneeksi ja tämä oli nyt ensimmäinen kerta sen kanssa maneesissa. Stumpan onneksi ymmärsi nopeasti, ettei tämä maneesi ollut sen kummoisempi kuin Ruotsin tai Saksan maneesit ja ryhtyi kuopimaan hiekkaa uteliaana.
Ohjasin Stumpanin ympyrälle ja energinen tamma ei olisi jaksanut hetkeäkään edetä rauhalliseen tahtiin. Heti alkuun tamma esitti sellaiset pukkihyppykierrekoikkaloikkapomppuset, että pelkäsin sydän syrjällään sen reväyttävän jonkun lihaksen eikä siitä olisi koko kautena kisaradoille. Sitten painettiinkin korvat luimussa kiitolaukkaa liina kireällä niin vauhdikkaasta, että pelkäsin G-voimien johdosta joko hevosen tai itseni pyörtyvän. Lopulta päätin päästää Stumpanin juoksemaan suurimmat höyryt pois irtojuoksutuksena ja otin vast puolen tunnin päästä hikisen ja höyryävän hevosen takaisin liinaan, jossa se vihdoin malttoi esittää rentoa ravia ja muutaman hallitun laukkapyrähdyksen.
Hämäränä lokakuun aamuna otin Stumpanin maneesiin, jossa päätin hieman juoksuttaa sitä. Ensin harjailin pörheää tammaa pölyharjalla, jotta se hieman tasaantuisi eikä olisi niin takakireä koko ajan. Uusi ympäristö oli saanut sen varautuneeksi ja tämä oli nyt ensimmäinen kerta sen kanssa maneesissa. Stumpan onneksi ymmärsi nopeasti, ettei tämä maneesi ollut sen kummoisempi kuin Ruotsin tai Saksan maneesit ja ryhtyi kuopimaan hiekkaa uteliaana.
Ohjasin Stumpanin ympyrälle ja energinen tamma ei olisi jaksanut hetkeäkään edetä rauhalliseen tahtiin. Heti alkuun tamma esitti sellaiset pukkihyppykierrekoikkaloikkapomppuset, että pelkäsin sydän syrjällään sen reväyttävän jonkun lihaksen eikä siitä olisi koko kautena kisaradoille. Sitten painettiinkin korvat luimussa kiitolaukkaa liina kireällä niin vauhdikkaasta, että pelkäsin G-voimien johdosta joko hevosen tai itseni pyörtyvän. Lopulta päätin päästää Stumpanin juoksemaan suurimmat höyryt pois irtojuoksutuksena ja otin vast puolen tunnin päästä hikisen ja höyryävän hevosen takaisin liinaan, jossa se vihdoin malttoi esittää rentoa ravia ja muutaman hallitun laukkapyrähdyksen.
21.10.2018 Estevalmennus (valmentaja Akseli Ruusuvuori)
Tomas ratsasti sumuisella kentällä Stumpania, joka ravasi pää pystyssä lyhyellä askeleella ja viskoi häntäänsä hermostuneesti aina, kun Tomas pyysi sitä hieman enemmän eteen. Stumpan oli tapansa mukaan kireä kuin viulunkieli eikä esteille ollut mitään asiaa ennen kuin tamma olisi hieman rentoutunut.
"Keskity nyt ihan perusjuttuihin. Noin hermostuneena se ei kykene suoriutumaan mistään haastavasta", Akseli totesi seistessään kentän keskellä. "Ympyröitä ja voltteja nyt alkuun."
Tomas ratsasti ruunikon tamman pääty-ympyrälle ja Stumpan rynni lapa edellä ympyrän enemmän neliön muotoiseksi. Sitkeästi Tomas ohjasi Stumpanin vielä toiselle ympyrälle ja pyysi tammaa asettumaan pohkeensa ympärille. Hetkellisesti Stumpan myötäsi niskasta ja asettui rennompaan muotoon.
"Hienosti, välittömästi myötäät ja poistat paineen palkinnoksi. Ole hereillä ja tarkkaile Stumpanin reaktioita", Akseli kehui. Toistojen kautta Stumpan alkoi rentoutua ja rennot pätkät lisääntyivät pikkuhiljaa.
"Anna sen ensin haistella rauhassa vesimattoa ja ota sitten keskihalkaisijalla ja pitkällä sivulla olevat pysty ja okseri muutamaan kertaan. Sitten, kun ne sujuvat, jatketaan toisella sivulla olevaa vesihautaa kohden", Akseli ohjeisti Tomasta esteiden järjestyksestä. Tomas ratsasti Stumpanin vesihaudan ähelle, jota se oli ehtinyt jo mulkoilla verryttelyn aikana. Tamma pärisi ja pörisi haistellen vesihautaa pitkän aikaa, kunnes se päätti sen olevan vaaraton ja kiinnostui aidan takana pellolla lentelevistä linnuista. Tomas kokosi ohjat ja nosti laukan ratsastaen tammaa hetken aikaa kuulolle. Sitten Tomas ja Stumpan kiisivät kohti keskihalkaisijalla hieman viistossa olevaa sinipunaista n. 80cm pystyä, jonka Stumpan ylitti kauniisti. Okserille Stumpan otti hieman liian kaukaa ponnistuksen, minkä vuoksi tuli alas hieman okserin päällä pudottaen okserin takapuomin. Tomas kokosi nopeasti Stumpanin uudelleen ja Akseli kävi nostamassa puomin paikoilleen.
"Ratsasta rohkeasti Stumpania enemmän eteen, mutta älä anna sen ponnistaa liian kaukaa vaan ratsasta se itsevarmasti estettä kohden. Sillä on taipumusta ryhtyä ennakoimaan, kun sen itseluottamus ei ole kohdillaan", Akseli muistutti. Tällä kertaa Akseli seisoi okserin vieressä ja maiskutti Stumpanille rohkaisevasti ratsukon laukatessa kohti sitä. Nyt Stumpan tuli hyvin pohjaan saakka ja hyppäsi kauniisti okserin yli.
Onnistuneiden verryyttelyiden jälkeen Akseli pyysi ratsukon hetkeksi käyntiin ja kertasi ohjeita vesihautaa varten.
"Tärkeintä on saada hyvät vauhdit alle ja hevonen täydellisesti kuulolle. Näin se kuuntelee sinun apujasi viimeiseen asti eikä tee omia ratkaisuja. Vesihaudan jälkeen hevonen tulee heti saada takaisin hallintaan, sillä usein sen jälkeen on jokin kapea pysty."
Tomas ratsasti Stumpanin lennokkaaseen laukkaan ja tamma laukkasi rytmikkäästi korvat hörössä kohti vesihautaa. Vaikka Stumpan olikin jo melko rento, ei se kuitenkaan voinut itselleen mitään, kun pelottava sininen vesihauta siinsi edessä. Se ryhtyi sieraimet suurina epäröimään eikä Tomasin kiihkeät eteenpäinratsastukset auttaneet ollenkaan. Stumpan kielsi näyttävästi ja ravasi häntä tötteröllä poispäin esteestä. Kolmannen kiellon jälkeen Akseli ehdotti verkkaesteiden ratsastamista alle ja siitä suoraan vesiesteelle ratsastamista. Tämä piti olla edessä vasta harjoituksen loppupuolella, mutta nyt ne auttoivat Stumpanin jännitykseen positiivisesti. Tamman piti keskittyä esteiden ylittämiseen eikä se ehtinyt miettiä niin paljon esteiden jälkeen, joten se rohkastui hyppäämään valtavalla loikalla vesihaudan yli. Kun mitään maatamullistavaa ei tapahtunutkaan, Stumpanin epäilykset vesihautaa kohtaan raukesivat ja ratsukko pääsi hyviin ja hallittuihin hyppyihin.
"Keskity nyt ihan perusjuttuihin. Noin hermostuneena se ei kykene suoriutumaan mistään haastavasta", Akseli totesi seistessään kentän keskellä. "Ympyröitä ja voltteja nyt alkuun."
Tomas ratsasti ruunikon tamman pääty-ympyrälle ja Stumpan rynni lapa edellä ympyrän enemmän neliön muotoiseksi. Sitkeästi Tomas ohjasi Stumpanin vielä toiselle ympyrälle ja pyysi tammaa asettumaan pohkeensa ympärille. Hetkellisesti Stumpan myötäsi niskasta ja asettui rennompaan muotoon.
"Hienosti, välittömästi myötäät ja poistat paineen palkinnoksi. Ole hereillä ja tarkkaile Stumpanin reaktioita", Akseli kehui. Toistojen kautta Stumpan alkoi rentoutua ja rennot pätkät lisääntyivät pikkuhiljaa.
"Anna sen ensin haistella rauhassa vesimattoa ja ota sitten keskihalkaisijalla ja pitkällä sivulla olevat pysty ja okseri muutamaan kertaan. Sitten, kun ne sujuvat, jatketaan toisella sivulla olevaa vesihautaa kohden", Akseli ohjeisti Tomasta esteiden järjestyksestä. Tomas ratsasti Stumpanin vesihaudan ähelle, jota se oli ehtinyt jo mulkoilla verryttelyn aikana. Tamma pärisi ja pörisi haistellen vesihautaa pitkän aikaa, kunnes se päätti sen olevan vaaraton ja kiinnostui aidan takana pellolla lentelevistä linnuista. Tomas kokosi ohjat ja nosti laukan ratsastaen tammaa hetken aikaa kuulolle. Sitten Tomas ja Stumpan kiisivät kohti keskihalkaisijalla hieman viistossa olevaa sinipunaista n. 80cm pystyä, jonka Stumpan ylitti kauniisti. Okserille Stumpan otti hieman liian kaukaa ponnistuksen, minkä vuoksi tuli alas hieman okserin päällä pudottaen okserin takapuomin. Tomas kokosi nopeasti Stumpanin uudelleen ja Akseli kävi nostamassa puomin paikoilleen.
"Ratsasta rohkeasti Stumpania enemmän eteen, mutta älä anna sen ponnistaa liian kaukaa vaan ratsasta se itsevarmasti estettä kohden. Sillä on taipumusta ryhtyä ennakoimaan, kun sen itseluottamus ei ole kohdillaan", Akseli muistutti. Tällä kertaa Akseli seisoi okserin vieressä ja maiskutti Stumpanille rohkaisevasti ratsukon laukatessa kohti sitä. Nyt Stumpan tuli hyvin pohjaan saakka ja hyppäsi kauniisti okserin yli.
Onnistuneiden verryyttelyiden jälkeen Akseli pyysi ratsukon hetkeksi käyntiin ja kertasi ohjeita vesihautaa varten.
"Tärkeintä on saada hyvät vauhdit alle ja hevonen täydellisesti kuulolle. Näin se kuuntelee sinun apujasi viimeiseen asti eikä tee omia ratkaisuja. Vesihaudan jälkeen hevonen tulee heti saada takaisin hallintaan, sillä usein sen jälkeen on jokin kapea pysty."
Tomas ratsasti Stumpanin lennokkaaseen laukkaan ja tamma laukkasi rytmikkäästi korvat hörössä kohti vesihautaa. Vaikka Stumpan olikin jo melko rento, ei se kuitenkaan voinut itselleen mitään, kun pelottava sininen vesihauta siinsi edessä. Se ryhtyi sieraimet suurina epäröimään eikä Tomasin kiihkeät eteenpäinratsastukset auttaneet ollenkaan. Stumpan kielsi näyttävästi ja ravasi häntä tötteröllä poispäin esteestä. Kolmannen kiellon jälkeen Akseli ehdotti verkkaesteiden ratsastamista alle ja siitä suoraan vesiesteelle ratsastamista. Tämä piti olla edessä vasta harjoituksen loppupuolella, mutta nyt ne auttoivat Stumpanin jännitykseen positiivisesti. Tamman piti keskittyä esteiden ylittämiseen eikä se ehtinyt miettiä niin paljon esteiden jälkeen, joten se rohkastui hyppäämään valtavalla loikalla vesihaudan yli. Kun mitään maatamullistavaa ei tapahtunutkaan, Stumpanin epäilykset vesihautaa kohtaan raukesivat ja ratsukko pääsi hyviin ja hallittuihin hyppyihin.
