Kuollut 16.01.2021
KTK-III, ERJ-I
INDIA V. HELMWALD
|
eli Iitu
s. 24.04.2018, Saksa hannover, tamma punaruunikko, 167 cm VH18-011-0212 kasv. Gestüt Helmwald om. Kastanjeholm, VRL-08179 estepainotteinen, re 160 cm |
♡ 30.04.2019 palkittu Huhtikuun ylimääräisessä kantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-III (63p.)
♡ 31.08.2019 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (102,5p.)
♡ 31.08.2019 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (102,5p.)
HISTORIA
India v. Helmwald ostettiin meille samalta kasvattajalta kuin aina niin vekkuli Vienomme, joten odotukset tätä tammaa kohtaan olivat korkealla. India oli jo lopettelemassa kilpailu-uraansa ja tästä syystä tamma valikoituikin meille, koska etsimme Akselin kanssa jalostustammoja talliin. India oli rakenteeltaan mukavan tiivis ja jäntevä, vaikkakin hieman persjalkainen. Lyhyenoloisista jaloistaan huolimatta tamma kuitenkin oli todistettavasti päässyt pinkomaan hyvin esteiden yli, sillä tuloksia siltä löytyi useita 150-160cm tasolta.
LUONNEKUVAUS
India, tai Iitu kuten meilläpäin sanotaan, on kiltti hevonen. Se on niin sydämellinen ja lämmin, että epäilen sen olleen edellisessä elämässä itse Muumimamma. Muutaman miinuspisteen voisi antaa Iitun hienoisesta arkuudesta, mutta varsinaisesta arkajalasta ei ole syytä puhua Iitun kanssa samassa lauseessa. Iitu säikähtää helposti, mutta yleensä vain sellaisia asioita, jotka ovat oikeasti säikähtämisen arvoisia eli mitään teatteria ei ole Iitun käytöksessä havaittavissa.
Hoitaessa Iitu on rauhallinen, yhteistyökykyinen ja nauttii huomiosta. Iitua saa veivata kuin pullataikinaa, eikä tamma ole siitä moksiskaan. Erityisesti Iitu rakastaa pitkiä ja rauhallisia harjaamistuokioita, jolloin sen alahuuli roikkuu rentona ja korvat lerpattavat sivuilla. Kiiman aikoihin Iitu on hieman herkempi vatsan alta harjatessa, mutta se näkyy lähinnä vain väristelynä ja levottomuutena. En tiedä olenko koskaan nähnyt Iitua korvat luimussa, sillä yleensä tamman naamalla on yltiöonnellinen ja seesteinen hymy.
Ratsuna Iitu on hyvä. Pakkohan sen on olla, kun 160cm radat ylittyvät kuin vettä vaan. Kovin nopea tai ketterä Iitu ei ole, vaan sen erinomaisuus esteillä perustuu valtavaan voimaan sekä hyppytekniikkaan. Iitu hyppää mistä ja mitenpäin vaan esteiden yli eivätkä tiukat kurvit tai erikoisesteet ole sille mikään ongelma. Uusintaradalla Iitun hitautta kannattaakin kompensoida tiukilla riskilähestymisillä. Esteitä kohtaan Iitu on positiivisen innostunut ja sillä on hyvä eteenpäinpyrkimys, mutta kuitenkaan kovin sähäkkä se ei ole. Iitu malttaa hienosti kuunnella ratsastajaa ja reagoi sopivan herkästi ratsastajan pyyntöihin.
Hoitaessa Iitu on rauhallinen, yhteistyökykyinen ja nauttii huomiosta. Iitua saa veivata kuin pullataikinaa, eikä tamma ole siitä moksiskaan. Erityisesti Iitu rakastaa pitkiä ja rauhallisia harjaamistuokioita, jolloin sen alahuuli roikkuu rentona ja korvat lerpattavat sivuilla. Kiiman aikoihin Iitu on hieman herkempi vatsan alta harjatessa, mutta se näkyy lähinnä vain väristelynä ja levottomuutena. En tiedä olenko koskaan nähnyt Iitua korvat luimussa, sillä yleensä tamman naamalla on yltiöonnellinen ja seesteinen hymy.
Ratsuna Iitu on hyvä. Pakkohan sen on olla, kun 160cm radat ylittyvät kuin vettä vaan. Kovin nopea tai ketterä Iitu ei ole, vaan sen erinomaisuus esteillä perustuu valtavaan voimaan sekä hyppytekniikkaan. Iitu hyppää mistä ja mitenpäin vaan esteiden yli eivätkä tiukat kurvit tai erikoisesteet ole sille mikään ongelma. Uusintaradalla Iitun hitautta kannattaakin kompensoida tiukilla riskilähestymisillä. Esteitä kohtaan Iitu on positiivisen innostunut ja sillä on hyvä eteenpäinpyrkimys, mutta kuitenkaan kovin sähäkkä se ei ole. Iitu malttaa hienosti kuunnella ratsastajaa ja reagoi sopivan herkästi ratsastajan pyyntöihin.
|
|
JÄLKELÄISET |
|
18.11.2018 FWB o.
19.12.2018 FWB o. |
KTK-II
KTK-II |
KILPAILUKALENTERI
ERJ-sijoituksia 40, joista voittoja 5
|
01.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 1/30
03.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 5/30 07.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 2/30 10.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 5/30 11.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 2/30 12.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 4/30 14.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 1/30 17.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 1/30 20.04.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 3/30 23.04.2018 ERJ Supernatural - 150cm - 6/43 29.04.2018 ERJ Supernatural - 150cm - 4/43 01.06.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 5/30 05.06.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 2/30 06.06.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 3/30 09.06.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 3/30 10.06.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 1/30 10.06.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 3/30 11.06.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 1/30 18.06.2018 ERJ Gestüt Helmwald - 160cm - 3/30 28.06.2018 ERJ Gestüt Helmwald - 160cm - 4/30 |
30.06.2018 ERJ Gestüt Helmwald - 160cm - 2/30
08.07.2018 ERJ Gestüt Helmwald - 160cm - 3/30 09.07.2018 ERJ Gestüt Helmwald - 160cm - 3/30 28.07.2018 ERJ Gestüt Helmwald - 160cm - 5/30 21.06.2018 ERJ Supernatural - 150cm - 7/49 26.06.2018 ERJ Supernatural - 150cm - 4/49 29.06.2018 ERJ Supernatural - 150cm - 5/49 30.06.2018 ERJ Supernatural - 160cm - 6/48 01.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 5/35 01.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 5/35 03.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 2/35 05.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 2/35 09.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 2/35 10.07.2018 ERJ Harmony Sporthorses - 160cm - 5/65 12.07.2018 ERJ Raatteen Suomenhevoset - 160cm - 3/30 16.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 2/35 16.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 3/35 17.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 2/35 18.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 2/35 19.07.2018 ERJ Priton Budyonnys - 160cm - 4/35 |
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
08.09.2018 Iitun merimatka
Iitu ostettiin Saksasta, joka tarkoittaa hevosen kohdalla reilu 27 tunnin laivamatkaa Travemündesta Helsinkiin ja sieltä vielä ajomatka Kastanjeholmiin. Iitu oli tottunut matkustaja, sillä se oli ehtinyt elämänsä aikana kiertää ympäri Eurooppaa estekilpailuiden perässä. Iitu oli ollut vähemmällä ruokinnalla jo Saksassa, jotta vältettäisiin ähky- ja lannehalvausriski. Juuri ennen laivamatkaa ratsastin Iitun kevyesti, koska laivassa ei ollut lupa ottaa hevosta ulos hevosautosta kuin hätätilanteissa. Laivalla Iitu sai vain pieniä määriä kostutettua heinää. Vettä Iitu juo muutenkin huonosti ja se on erityinen riski pitkillä matkoilla. Onneksi IItu oli opetettu juomaan omenamehu-vesiseosta, johon lisäsin vielä elektrolyyttejä sekä B-vitamiinia. Sitä Iitu hörppi sen verran, että nesteytys pysyi kunnossa. Muuten Iitu oli rauhallinen ja merimatkakin oli tasaista ilman suurempaa aallokkoa. Heti Helsingin satamassa otin Iitun parkkipaikalla hetkeksi ulos hevosautosta, jotta se sai verryytellä matkalla kankeutuneita lihaksiaan. Siitä matka jatkui hieman kauemmas keskustasta ja heti sopivan paikan tullen taluttelin hieman kauemmin Iitua. Loppumatka Kastanjeholmiin sujui pienten pysähdysten kautta ja kotona Iitu pääsi heti tarhaan rauhoittumaan pitkästä matkasta.
15.11.2018 Odottavan aika on pitkä
Iitun ensimmäistä varsaa odotettiin syntyväksi ja tamma oli paisunut vallan valtavaksi. Sen kävellessä suuri varsamaha keinahteli puolelta toiselle ja sain todella pelätä mahtuuko tamma jonain päivänä enää ulos karsinan ovista. Iitu näytti mammuttimaisuudestaan huolimatta olevan varsin tyytyväinen oloonsa - sillä ei ollut kiire minnekään ja päivät sujuivat verkkaisesti heinää tarhassa mupeltaen. Itsestäni en voinut sanoa samaa, sillä Iitu oli astutettu yhdellä suosikkioreistani eikä miltein vuoden odottaminen sopinut laisinkaan malttamattomalle luonteelleni. Aivan varmasti Iitua alkoi jo hieman tympimään, kun päivittäin etsin siitä suurennuslasin kanssa varsomiseen viittaavia merkkejä.
30.12.2018 Estevalmennus (kirjoittaja Elli L.)
"Haha, mika toi on?" Matteo naurahti nähdessään tarhassa nuokkuvan hevosen. Sen alahuuli roikkui pitkänä, loimi oli valahtanut toiselle kankulle ja se lepuutti toista takajalkaansa. "Nooh, se on meidän Iitu", Akseli sanoi ja hieroi niskaansa. Olihan tamma kieltämättä melko rähjääntyneen näköinen säpäköiden kilpahevosten keskellä. "Se taita olla vahan lihonut?" Matteo kysyi ja Akseli myönsi tamman liikutuksen jääneen hieman vähemmälle muiden kiireiden keskellä. Iitu oli myös aivan erinomainen rehunkäyttäjä, joka keräsi vatsanympärystä pelkästään kaurakipon äänen kuullessaan. Matteo tuumaili hetken mietteliäänä ja katsoi sitten rannekelloaan. "Saanko ma kokeilla sita?" hän Akselin yllätykseksi tokaisi seuraavaksi.
Eikä aikaakaan, kun pulskahko tamma oli raahattu omasta rauhastaan talliin, harjattu puhtaaksi, varustettu ja viety maneesiin. Akseli oli poistunut muihin hommiinsa, kun Matteo kiipesi Iitun selkään. Jonkun muun katu-uskottavuus olisi voinut ropista lattialle, sillä kaksikko oli melkoinen näky. Nuokkuva, pullea tamma, jonka lihakset olivat vähän sulaneet mahan kasvettua, selässään pitkänhuiskea ammattiesteratsastaja. Matteon itsevarmuus ei kuitenkaan tilanteessa ottanut itseensä kolausta, vaan hän lempeästi rapsutti tammaa ja pyysi sen liikkeelle. "Me voitas tana vaha jumppaa", hän jutteli Iitulle alkukäyntien aikana. Siinä kävellessään Matteo analysoi hevosen luonnetta. Se ei taatusti ollut mikään kuumin yksilö, mutta se vaikutti nöyrältä ja kuuliaiselta.
Tamma ravasi rennosti ja hieman ponnettomasti pääty-ympyröillä. Edes pieni ristikkoeste ei saanut sitä innostumaan. Se taipui nätisti oikealle, mutta oli vasemmalle jäykkä, joten Matteo keskittyi siihen hieman enemmän. Iitu vaikutti olevan tyytyväinen päästessään jumppailemaan, mutta toisaalta se ei tuntunut tuohtuvan mistään. Matteon mielestä tamman ratsastaminen oli kuin lomailua tulisieluisiin kilpahevosiin verrattuna. Iitu alkoi vertyä ja se maiskutteli tyytyväisenä kuolaintaan.
Maneesin ulkopuolelta kuulunut kolahdus keskeytti seesteisen tunnelman. Iitu kääntyi varmuuden vuoksi uran sisäpuolelle ja otti muutaman sivuaskeleen. Se puhalteli ilmaa sieraimet laajoina kuin leipälautaset ja kuunteli korviaan käännellen mahdollisia uusia uhkaavia ääniä. "Ha, se oli varmasti joku lapio, sa olet vaha hassu", Matteo jutusteli rauhallisesti ja kannusti tamman uudelleen hommiin. Se sai vähän lisää pöhinää ja ryhtiä pyttyyn moisesta sykettä nostavasta jännityksen hetkestä ja kulki lennokkaammin ympyröillä. Ristikkoestekin alkoi ihan eri tavalla kiinnostaa Iitua ja se leiskautti vanhaan tuttuun tapaansa liioitetulla ilmavaralla huiskauttaen häntäänsä tuimasti esteen jälkeen. Matteo nauroi hyväntahtoisesti pullean tamman totiselle yritykselle.
Matteo väistätti tammaa uralta sisään päin muutaman kerran molempiin suuntiin ja nosti sitten laukan. Iitulla oli vieläkin ryhtiä askelissaan ja se laukkasi hyvin etenevää, mutta hallittua laukkaa ympäri maneesia. Matteo ei antanut sen revitellä, mutta pyysi pitkillä sivuilla pidentämään askelta. Iitu puhisi iloisena ja keikkui kuin keinulauta laukatessaan. Matteo siirsi Iitun raviin ja antoi sen vielä venyttää kaulaansa eteen ja alas. Iitu pärski tyytyväisenä ja mies taputti tamman sileää kaulaa. "Ma taidan pitaa sinust", Matteo tuumi siirtäessään tamman käyntiin.
Eikä aikaakaan, kun pulskahko tamma oli raahattu omasta rauhastaan talliin, harjattu puhtaaksi, varustettu ja viety maneesiin. Akseli oli poistunut muihin hommiinsa, kun Matteo kiipesi Iitun selkään. Jonkun muun katu-uskottavuus olisi voinut ropista lattialle, sillä kaksikko oli melkoinen näky. Nuokkuva, pullea tamma, jonka lihakset olivat vähän sulaneet mahan kasvettua, selässään pitkänhuiskea ammattiesteratsastaja. Matteon itsevarmuus ei kuitenkaan tilanteessa ottanut itseensä kolausta, vaan hän lempeästi rapsutti tammaa ja pyysi sen liikkeelle. "Me voitas tana vaha jumppaa", hän jutteli Iitulle alkukäyntien aikana. Siinä kävellessään Matteo analysoi hevosen luonnetta. Se ei taatusti ollut mikään kuumin yksilö, mutta se vaikutti nöyrältä ja kuuliaiselta.
Tamma ravasi rennosti ja hieman ponnettomasti pääty-ympyröillä. Edes pieni ristikkoeste ei saanut sitä innostumaan. Se taipui nätisti oikealle, mutta oli vasemmalle jäykkä, joten Matteo keskittyi siihen hieman enemmän. Iitu vaikutti olevan tyytyväinen päästessään jumppailemaan, mutta toisaalta se ei tuntunut tuohtuvan mistään. Matteon mielestä tamman ratsastaminen oli kuin lomailua tulisieluisiin kilpahevosiin verrattuna. Iitu alkoi vertyä ja se maiskutteli tyytyväisenä kuolaintaan.
Maneesin ulkopuolelta kuulunut kolahdus keskeytti seesteisen tunnelman. Iitu kääntyi varmuuden vuoksi uran sisäpuolelle ja otti muutaman sivuaskeleen. Se puhalteli ilmaa sieraimet laajoina kuin leipälautaset ja kuunteli korviaan käännellen mahdollisia uusia uhkaavia ääniä. "Ha, se oli varmasti joku lapio, sa olet vaha hassu", Matteo jutusteli rauhallisesti ja kannusti tamman uudelleen hommiin. Se sai vähän lisää pöhinää ja ryhtiä pyttyyn moisesta sykettä nostavasta jännityksen hetkestä ja kulki lennokkaammin ympyröillä. Ristikkoestekin alkoi ihan eri tavalla kiinnostaa Iitua ja se leiskautti vanhaan tuttuun tapaansa liioitetulla ilmavaralla huiskauttaen häntäänsä tuimasti esteen jälkeen. Matteo nauroi hyväntahtoisesti pullean tamman totiselle yritykselle.
Matteo väistätti tammaa uralta sisään päin muutaman kerran molempiin suuntiin ja nosti sitten laukan. Iitulla oli vieläkin ryhtiä askelissaan ja se laukkasi hyvin etenevää, mutta hallittua laukkaa ympäri maneesia. Matteo ei antanut sen revitellä, mutta pyysi pitkillä sivuilla pidentämään askelta. Iitu puhisi iloisena ja keikkui kuin keinulauta laukatessaan. Matteo siirsi Iitun raviin ja antoi sen vielä venyttää kaulaansa eteen ja alas. Iitu pärski tyytyväisenä ja mies taputti tamman sileää kaulaa. "Ma taidan pitaa sinust", Matteo tuumi siirtäessään tamman käyntiin.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
Hevosen kuvat ransu.kuvat.fi | Grafiikka Ritva's Gallery
Hevosen kuvat ransu.kuvat.fi | Grafiikka Ritva's Gallery
