Whitfield High End xx

EV-II, KTK-kelpoinen

WHITFIELD HIGH END XX

eli Heikki

s. 15.04.2024, Iso-Britannia
englantilainen täysiverinen, ori
tummanpunaruunikko, 163cm
VH24-006-0100

kasv. Whitfield
om. Kastanjeholm, VRL-08179

estepainotteinen, re 140 cm

♡ 31.05.2024 palkittu Estevarsojen laatuarvostelussa palkinnolla EV-II (32p.)

HISTORIA

Akselia oli jo pitkään kiinnostanut englantilaiset ratsutäysiveriset ja tallin oma täykkäri Double Shot SWA xx oli lisännyt vain bensaa liekkeihin asian suhteen. Kuitenkin estesukuisia tai edes vähän sinne päin estesukuisia englantilaisia täysiverisiä oli markkinoilla niin pirun vähän eikä Akselilla riittänyt kärsivällisyys laisinkaan lähteä koulimaan laukkaradoilla flopanneista yksilöistä estehevosia - etenkään, kun ei ollut mitään takuita niiden nousemisesta kansainväliselle tasolle. Niinpä Akseli oli tyytynyt seuraamaan markkinoita tutka herkistettynä täysiverisille. Eniten miestä olisi kiinnostanut hyväsukuinen estepainotteinen englantilainen täysiveritamma, mutta niiden etsiminen oli kuin olisi etsinyt elävää yksisarvista.

Keväällä 2024 Akselia lykästi, kun kuuli arvostetun Whitfieldin siittolan myyvän vastikään syntynyttä orivarsaa yhdistelmästä Raider BH xx - Her Heiress xx. Tammahan se ei toki ollut, mutta suvultaan vastustamaton. Orivarsan isä Raider BH xx oli jäänyt elävästi Akselin mieleen menneinä vuosina kilparadoilta ja oikeastaan mies oli ollut käsityksessä, ettei ori enää aktiivisesti astunut tammoja, olihan sen viimeisin jälkeläinenkin syntynyt vuonna 2017. Akseli oli jopa vähän yllättynyt, että ori oli edelleen hengissä. Raider BH xx on Bexhill Studin kasvattama täysiveriori oriista Rainmaker xx, joka on niin legendaarinen jalostusori kuin olla ja voi. Ori oli vaikuttanut englantilaisen täysiverisen jalostuksen lisäksi mm. trakehner, KWPN, Irish Sport Horse ja EWB kantakirjoissa.

Emätamma Her Heiress xx on kenttäpainotteisesta suvusta, mutta on itse kilpaillut pelkästään esteratsastuksessa 140cm luokissa. Akselille tärkeää oli löytää pitkälle ratsusukuinen hevonen sen sijaan, että lähisuvussa olisi laukkahevosia ja Her Heiress xx:n suku onkin vastinetta Akselin toiveille. Tamman emä Heir Apparent xx edustaa brittiläistä kasvatustyötä ratsutäysiveristen osalta useamman sukupolven ajalta ja pidemmällä sen sukulinjat vievät risuestelaukkureihin ja tasamaan pitkien matkojen juoksijoihin. Heir Apparent xx:n suku tunnetaan kestävyydestään ja esteälystään, joka on eittämättä hyödyllistä esteradoilla.

Nuori ori oli nimetty Whitfield High Endiksi ja se matkusti Iso-Britanniasta vuotiaana varsana Kastanjeholmiin. Kouluttamaton se tietenkin vielä oli, mutta perusjärkevä kuitenkin käsitellä. Elämänsä ensimmäiset vuoden se oli viettänyt reilu puolivuotiaaksi emänsä kanssa ja muutaman kuukauden samanikäisten orivarsojen kanssa. Nuoren ikänsä vuoksi se oli mahdollista saada hieman edullisemmin, parin vuoden päästä laadukkaan orin hintalappu olisi varmaan kohonnut jo yli Akselin budjetin.

LUONNEKUVAUS

Whitfield High End xx:lle ajateltiin antaa lempinimeksi Haippi, mutta ei se oikein istunut kenenkään suuhun ja lopulta orista alettiin puhua Heikkinä. Akseli jo aikaa sitten tyytynyt siihen, että hevosille tuppasi putkahtelemaan mitä kummallisimpia lempinimiä Kastanjeholmin tontin rajojen sisäpuolella. Oli Kassinen, Turpeinen, Raineri ja Saparo, joten kyllä joukkoon yksi Heikkikin mahtuisi vallan mainiosti.

Luonteeltaan Heikki on järkevä ja hyvin käyttäytyvä ori. Heikki kuuntelee hyvin sille annettuja ohjeita ja pitää myös hienosti kontaktin ihmiseen. Heikistä näkee, että sen kanssa ollaan oltu alusta alkaen ammattimaisia ja kärsivällisiä, sillä vaikka Heikissä onkin ajoittain orimaisia eleitä, on sitä helppo ja turvallinen käsitellä erilaisissa olosuhteissa. Heikissä on paljon luontaista karismaa ja minne tahansa ori meneekin, saa se paikallaolijoiden katseet kääntymään itseensä. Yksi selittävä tekijä tälle varmasti on se, että Heikki kulkee ryhdikkäästi ja sen katse on aina valpas, mutta ystävällinen. Hoitaessa Heikki on yhteistyökykyinen, mutta yhtään se ei tykkää kastua! Pesupaikalla oleminen saa Heikin olon epämieluisaksi ja pyrkiikin steppailemaan levottomasti päästäkseen karkuun ärsyttävää vesiletkua. Edes kuumana päivänä ei Heikkiä saa nauttimaan vesileikeistä ja kavioitaan ori ei tahdo kastella ollenkaan kahluupaikallakaan. Samalla inholla Heikki suhtautuu sadepäiviin. Silloin orin tapaa visusti tarhan katoksen suojasta ja mikäli sellaista ei ole tarjolla, seisoo Heikki sadeloimensa kanssa varsin surkean näköisenä tarhan portilla odottamassa pelastajaa hakemaan sisälle kuivaan. Heikin kammo vettä kohtaa on sinänsä ironista, koska orin sukujuuret ovat kuitenkin sateisena tunnetun Britteinsaarten kamaralla.

Ratsuna Heikki on hyvällä eteenpäinpyrkimyksellä etenevä vahva ori. Heikillä on kilpahevoselle sopivaa luonteenlujuutta, mutta myös sopiva määrä reaktiivisuutta olematta liian kuuma hevonen. Vaikka Heikki vastaa ratsastajan apuihin viiveettä ja siltä löytyy eteenpäinvievä laukka sekä napakkaa hyppyvoimaa, ei sen selässä tunnu, että orilla keittäisi yli. Päinvastoin Heikki hakeutuu hyvin tuntumalle, ei taistele pidättäviäkään apuja vastaan ja on yllättävän mutkaton ratsastettava. Esteisiin Heikki suhtautuu hyvin avoimesti ja sen korvat ponnahtavat aina eteenpäin nähdessään edes jotain esteeksi kelpaavaa lähistöllä. Heikki ei häiriinny yleisön pauhusta eikä muista hevosista, vaan keskittyy hyvin suoritukseen sekä yhteistyöhön ratsastajan kanssa. Erikoisesteet eivät tuota haasteita, mutta vesieste on ymmärrettävästi Heikille kova paikka eikä ori halua missään nimessä kastaa kavioitaan mokomaan rapakkoon. Tästä syystä Heikki hyppää vesiesteet vähän liioitellen ja toisinaan se saattaa kieltäytyäkin, jos ei ole aivan varma suoriutumisestaan kuivin jaloin. Heikki on melko pienikokoinen ja sen hyppy on verrattain vaatimaton, jonka vuoksi ori ei yltänyt aivan korkeimmalle tasolle. 130-140cm luokissa Heikki on kuitenkin tasainen ja hyvä suorittaja, jolla on estehevoselle ominaista esteälyä ja intohimoa esteitä kohtaan.