KTK-I, ERJ-I
ILLINOIS
eli Silli
s. 11.01.2019, Ruotsi ruotsalainen puoliverinen, tamma tummanpunaruunikko, 162 cm VH19-043-0013 kasv. Stall Dappelberg EVM om. Kastanjeholm, VRL-08179 estepainotteinen, re 130 cm |
♡ 31.03.2020 palkittu Maaliskuun kantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-I (80p.)
♡ 30.04.2024 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (104p.)
♡ 30.04.2024 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-I (104p.)
HISTORIA
Rakkaasta naapurimaasta ei ollut Kastanjeholmiin ostettu yhdenyhtäkään hevosta. Se ei johtunut mistään naapurimaiden välisistä kaunoista, vaan yksinkertaisesti siitä, että Akselin kaikki suhteet olivat puhtaasti Keski-Euroopassa eikä Ruotsin hevosmarkkinoita oikein tullut katseltua kovin aktiivisesti. Illinoisiakaan ei bongattu suinkaan mistään myynti-ilmoituksesta, vaan siitä soitettiin ihan suoraan Akselille, josko tällainen tamma kelpaisi Kastanjeholmiin. Ja kyllähän se kelpasi! Tamman isänä oli Bruno Solgårdin omistama ja ratsastama 160cm ratojen ruotsalainen ihme Solitude, joka oli nyt jo edesmennyt, mutta silti kirkkaana estekansan mielissä. Emä Iris oli Stall Dappelbergin omakasvatti ja siitostamma, jonka kuudes varsa Illinois oli. Akseli arvioi välittömästi Illinoisin nähdessään, että jos siitä ei esteradoille olisi, niin siitokseen siitä olisi - niin sopusuhtainen ja ehdottoman hyvärakenteinen se oli nuoresta iästään huolimatta.
LUONNEKUVAUS
Illinois sai nopeasti Suomessa lempinimekseen Silli. Ei mikään kaikkein aristokraattisin lempinimi, mutta tuntui sopivan sille kuin nenä päähän. Silli ei pidä itseään mitenkään korkeammassa arvossa, vaikka kuningaskunnasta rupuiseen Suomeen muuttikin, vaan on luonteeltaan hyvin maanläheinen ja helposti lähestyttävä hevonen. Silli on oikeastaan niin kiltti ja herttainen hevonen, että ihan sydämestä ottaa sen hyvätahtoisuus. Siinä, missä muut kilpurit osoittavat mieltään ja järjestävät jos jonkinlaista draamaa, Silli seisoo siivosti sivussa ja hörökorvin tarkastelee maailman menoa.
Hoitotilanteissa Silli on ystävällinen "kaikki käy" -tyyppinen ratkaisu. Se kulkee siivosti narussa eikä yritäkään rynniä ihmisen edelle. Pienikin ele, niin Silli pysähtyy kohteliaasti ja seisoo paikallaan niin kauan kuin tarvitsee. Toki tamma on hyvin ja perusteellisesti koulutettu, mutta suurimmaksi osaksi se oli tällainen ihan jo syntyessään. Perusluonne Sillillä on niin mutkaton, ettei sitä voi uskoa todeksi ennen kuin sen näkee ihan livenä. Siksipä Sillin kanssa tulevat kaikki toimeen riippumatta siitä miten paljon hevosia on käsitellyt. Silli on jopa joskus joulun aikaan puettu tonttulakkiin ja kärrätty läheisen palvelukodin pihamaalle siliteltäväksi ja paijattavaksi. Ideasta tykkäsivät sekä ikäihmiset että Silli, joka maiskutti hyvillä mielin pipareita ja kanelikorppuja. Kertakaikkiaan poikkeuksellinen puoliveritamma, mutta kaikessa kiltteydessään hyvin arvokas ja ihastuttava yksilö.
Ratsuna Silli on herkkä ja ahkera hevonen. Se lähtee hommiin mielellään eikä yritä mitään temppuja. Silli tekee sen mitä pyydetään, miten parhaiten taitaa ja kaiken lisäksi oikein mielellään. Moni voisi ottaa Sillin asenteesta mallia, sillä se on oikea työmyyrä. Ihan sama vaikka se otettaisiin heti aamutuimaan treeniin, on se aina yhtä positiivista energiaa täynnä. Herkkyytensä vuoksi Silli ei ole mikään kaikkein helpoin ratsu, sillä se vaatii selkäänsä myös herkän ja asiansa osaavan ratsastajan. Tumpelolla ratsastajalla Silli kyllä menee eteenpäin ja pysähtyy pyydettäessä, mutta se on huomattavasti kireämpi eikä sen suoritustaso nouse kovin korkeaksi. Kovin korkeiden luokkien hyppääjä Silli ei hyvänkään ratsastajan kanssa ole, mutta sen tulevaisuudennäkymät ovatkin aina olleet enemmän siitospuolella kuin esteratsuna. Kuitenkin Silli klaaraa hienosti 130cm luokat ja sen hyppytyyli on varovainen, siisti ja kaunis.
Hoitotilanteissa Silli on ystävällinen "kaikki käy" -tyyppinen ratkaisu. Se kulkee siivosti narussa eikä yritäkään rynniä ihmisen edelle. Pienikin ele, niin Silli pysähtyy kohteliaasti ja seisoo paikallaan niin kauan kuin tarvitsee. Toki tamma on hyvin ja perusteellisesti koulutettu, mutta suurimmaksi osaksi se oli tällainen ihan jo syntyessään. Perusluonne Sillillä on niin mutkaton, ettei sitä voi uskoa todeksi ennen kuin sen näkee ihan livenä. Siksipä Sillin kanssa tulevat kaikki toimeen riippumatta siitä miten paljon hevosia on käsitellyt. Silli on jopa joskus joulun aikaan puettu tonttulakkiin ja kärrätty läheisen palvelukodin pihamaalle siliteltäväksi ja paijattavaksi. Ideasta tykkäsivät sekä ikäihmiset että Silli, joka maiskutti hyvillä mielin pipareita ja kanelikorppuja. Kertakaikkiaan poikkeuksellinen puoliveritamma, mutta kaikessa kiltteydessään hyvin arvokas ja ihastuttava yksilö.
Ratsuna Silli on herkkä ja ahkera hevonen. Se lähtee hommiin mielellään eikä yritä mitään temppuja. Silli tekee sen mitä pyydetään, miten parhaiten taitaa ja kaiken lisäksi oikein mielellään. Moni voisi ottaa Sillin asenteesta mallia, sillä se on oikea työmyyrä. Ihan sama vaikka se otettaisiin heti aamutuimaan treeniin, on se aina yhtä positiivista energiaa täynnä. Herkkyytensä vuoksi Silli ei ole mikään kaikkein helpoin ratsu, sillä se vaatii selkäänsä myös herkän ja asiansa osaavan ratsastajan. Tumpelolla ratsastajalla Silli kyllä menee eteenpäin ja pysähtyy pyydettäessä, mutta se on huomattavasti kireämpi eikä sen suoritustaso nouse kovin korkeaksi. Kovin korkeiden luokkien hyppääjä Silli ei hyvänkään ratsastajan kanssa ole, mutta sen tulevaisuudennäkymät ovatkin aina olleet enemmän siitospuolella kuin esteratsuna. Kuitenkin Silli klaaraa hienosti 130cm luokat ja sen hyppytyyli on varovainen, siisti ja kaunis.
i. Solitude swb, trn 168cm evm |
|
e. Iris swb, tprn 160cm evm |
|
Lue lisää suvusta...
i. Tummanruunikko tähtipiirtopäinen Solitude lienee yksi tunnetuimmista ruotsalaislähtöisistä esteoreista. Esteratsastaja Bruno Solgård osti orin nelivuotiaana kasvattajaltaan Hannes van Tottilta. Van Tott tunnetaan Ruotsin hevospiireissä vallan hyvin, sillä multimiljönääri on luonut ympärilleen oikean hevosimperiumin Etelä-Ruotsiin. Solitude on yhdistelmä ruotsalaisia, saksalaisia ja hollantilaisia sukulinjoja. Solituden ura Bruno Solgårdin kanssa oli ilmiömäinen. Ratsukko nousi vahvasti aivan maailman kärkiratsukoiden joukkoon ja ura kesti keskeytyksettömänä yli kymmenen vuoden ajan. Kisakentät Solitude jätti 16-vuotiaana ja sen jälkeen se nähtiin useissa maissa orikatalogeissa, sillä Solitude hyväksyttiin kirkkaasti useamman kantakirjan jalostukseen. Erityisesti Ruotsissa, Suomessa ja Belgiassa Solitude oli hyvin suosittu ori ja sen jälkeläisluokat ovat myös miellyttäneet monen silmää. Solitude periytti erinomaista hyppytekniikkaa ja -kapasiteettia, hyvää työmoraalia sekä laadukasta laukkaa. Ori lopetettiin 23-vuotiaana äkillisen suolenkiertymän vuoksi.
ii. Mustanruunikko vahvajalkainen ja syvärunkoinen Seventh Dimension on Hannes van Tottin kasvattama ruotsalainen puoliveriori, joka kilpaili ratsastajansa Ulrica Vesterholmin kanssa 160cm tasolla. Ulrica Vesterholm on yksi Hannes van Tottin pitkäaikaisimmista esteratsastajista ja nainen onkin vienyt useamman van Tottin kasvattaman hevosen kansainvälisille radoille. Huhut kertoivat kauniin nuoren Ulrican ja häntä paljon vanhemman Hannes van Tottin suhteen olleen muutakin kuin työsuhde, josta Hannes van Tottin vaimo Elise van Tott ei suinkaan riemastunut. Skandaalin vuoksi Ulrica Vesterholm oli muutaman vuoden poissa van Tottin tallin toiminnasta ja tällöin Seventh Dimension kilpaili Peter Ehrmanin ratsuna, joskaan tulokset eivät olleet aivan yhtä hyviä kuin Ulrican kanssa. Ulrica onkin kertonut Seventh Dimensionin olleen valikoiva ihmisten suhteen ja erityisesti miehiä kohtaan. Ilmeisesti kolmiodraamaan saatiin jonkinlainen rauha aikaiseksi, sillä Ulrica palasi myöhemmin kilpailemaan Seventh Dimensionilla ja ratsukko ehtikin vielä kilpailla kolme kautta huipulla ennen kuin Seventh Dimension sai jännevamman 14-vuotiaana ja siirtyi jalostukseen. Seventh Dimension on periyttänyt jälkeläisilleen sopusuhtaista rakennetta ja erityisesti hyviä jalka-asentoja sekä hyvää asennetta työskentelyyn. Seventh Dimension loukkasi tarhassa riehuessaan saman jalan uudelleen, mutta tällä kertaa jänne vaurioitui pahasti ja ori päädyttiin lopettamaan 19-vuotiaana. ie. Hannes van Tott tunnettiin paitsi paksusta lompakosta, myös erinomaisesta kyvystä poimia jyvät akanoista. Hannes van Tott teki vuosi vuodelta kykyjenetsijöidensä kanssa erinomaista työtä löytääkseen juuri omaan kasvatukseen sopivat tammat ja oriit Euroopan hevosmarkkinoilta. Hollantilainen puoliveritamma Frida Feuille oli yksi näistä helmistä. Tummanrautias sukkajalkaisen ja piirtopäisen tamman oli kasvattanut hevosia harrastustoimintana pitävä Janneke Stoepker. Frida Feuillen emä Gisenne oli toki nuoruudessaan kilpaillut 140cm luokissa ja Janneke olikin ostanut Gisennen harrastehevoseksi kenttäluokkiin. Perheellistymsien myötä Janneke jätti kilpailemisen ja päätti astuttaa Gisennen sen ajan yhdellä suosituimmista esteoreista, holsteinori Furstfeurilla. Esteoriin päädyttiin siksi, koska Gisenne itse oli vahvasti estesukuinen ja Gisennellä oli hyppykapasiteettia sekä hyvä hermorakenne kilpailemiseen. Tästä yhdistelmästä syntyikin erittäin kaunis ja lahjakas Frida Feuille, joka myytiin 5-vuotiaana Ruotsiin Hannes van Tottin siittolaan. Giselle varsoi Frida Feuille vielä kolme sisarpuolta, joiden hyvien saavutusten perusteella voidaan päätellä, että Giselle oli huippuperiyttäjä. Itse Frida Feuille jatkoi emänsä jalanjäljissä, sillä tamma teki pitkän ja kunnioitettavan uran siitostammana. Se ei koskaan kilpaillut edes nuorempana, vaan varsoi peräti 13 varsaa, joista tosin kaksi kuolivat alle vuoden ikäisinä. Frida Feuille palkittiin AB-jalostusarvonimellä sekä SWB-liiton myöntämällä kunniapalkinnolla jälkeläisten menestyksen perusteella. Tamma lopetettiin 25-vuotiaana romahtaneen yleiskunnon vuoksi. |
e. Stall Dappelbergin kasvattama ruotsalainen puoliveritamma Iris on Dappelbergien omakasvatti jo kolmannessa polvessa. Stall Dappelberg kun oli tehnyt töitä ruotsalaisen puoliveristen kanssa jo niin pitkään, että sen juuret ulottuivat nykyisen omistajan Monika Dappelbergin isoisovanhempiin asti. Iris edustaa erinomaista emälinjaa, joka on vahvasti edustettuna ruotsalaisessa estehevoskasvatuksessa. Iris oli melko vaatimattoman näköinen tummanpunaruunikko täysin merkitön tamma, jonka kokokin jäi hieman vanhempiaan pienemmäksi. Rakenne Iriksellä kuitenkin oli erinomainen ja se hyväksyttiin kantakirjaan I-palkinnolla. Iris kilpaili nuoruusvuosinaan 130cm tasolla, mutta jättäytyi nopeasti kilpakentiltä siirtyäkseen siitokseen. Luonteeltaan ystävällinen ja ihmisläheinen Iris oli hyvä emä, joka tiinehtyi helposti ja varsoi vaivatta. Jälkeläisiä sille jäi seitsemän, joiden joukosta löytyy useampi kansainvälisten ratojen hevonen. Lisäksi lähes kaikki Iriksen varsoista on hyväksytty kantakirjaan joko I- tai II-palkinnolla. Iris menehtyi 22-vuotiaana vaikeahoitoisen ähkyn vuoksi.
ei. Vanhan hannoverilaisen estesuvun omaava Magicii ostettiin Ruotsiin 10-vuotiaana. Ruotsalainen esteratsastaja Dennis Eriksson oli toiminut jo vuosia Magiciin ratsastajana työskennellessään Saksassa Gestüt Utermannin leivissä. Punaruunikko 164-senttinen Magicii ei ollut isokokoinen hevonen, mutta se oli lihaksikas ja jämerää tekoa. Magiciilla oli vain pieni tähdenaihe otsassa, muuten se oli täysin merkitön. Dennis Eriksson oli ratsuttanut Magiciin varsasta lähtien ja kiintynyt oriin vahvasti. Muuttaessaan takaisin kotimaahansa Ruotsiin, solmi mies kasvattajan kanssa diilin orin siitoskäytöstä ja näin ollen sai ostettua kalliin Magiciin itselleen sopuhintaan. Ratsukko jatkoi kilpailemista vielä Ruotsin maajoukkueessa 5 kauden ajan ja 15-vuotiaana Magicii siirtyi siitoskäyttöön. Magicii astui sovitusti kausia Gestüt Utermannin siittolassa sekä muun ajan Ruotsissa Dennis Erikssonin tallilla. Magicii periytti jälkeläisilleen ponnistusvoimaa, selväpäistä luonnettaan sekä hyväasentoista ja kestävää jalkojen luustoa. Valitettavasti Magicii periytti myös pienehköä kokoaan, jonka vuoksi sille suositeltiin valittavaksi isompikokoisia tammoja, mikäli varsassa haluttiin säilyttää kokoa. Magicii eli hyvin terveen elämän eikä se ollut koko elämänsä aikana sairaslomalla kuin muutaman kerran flunssaoireiden vuoksi. Dennis Erikssonin hälytyskellot alkoivatkin heti soida, kun Magicii alkoi vaikuttaa apealta. Tarkempien tutkimusten myötä vatsasta löytyi syöpä, jonka vuoksi ori lopetettiin korkeassa 28 vuoden iässä. ee. Tummanpunarautiaankimo Ironika polveutuu isän puolesta vanhasta ja arvostetusta oldenburgilaissuvusta, jota hyvin harvoin enää tänä päivänä nähdään hevosten kolmessa ensimmäisessä polvessa. Emä Interstellar on taas perinteistä ruotsalaista kasvatustyötä ja Stall Dappelbergin yksi kruununjalokivistä. Kun Ironika syntyi Interstellarin ensimmäiseksi tammavarsaksi, oli varmaa, että se jäisi asumaan Stall Dappelbergiin. Nopeasti emänsä tapaan kimoutuva Ironika oli pieni, mutta kompakti hevonen, jonka kiltin luonteen alta löytyi yllättävästi säpäkkyyttä esteradalla. Tilan silloisten omistajien tytär Anna Dappelberg (joka tänä päivänä omistaa Stall Dappelbergin liiketoiminnan) kipaili Ironikalla useamman kauden 120cm luokkiin asti. Valitettavasti pienet loukkaantumiset varjostivat Ironikan uraa ja muutenkin kasvattajat toivoivat näkevänsä Ironikan osana siittolan jalostusohjelmaa, joten tamma siirtyi täysipäiväisesti jalostuskäyttöön 10-vuotiaana. Ironikalla oli aluksi jonkin verran vaikeuksia tiinehtymisessä ja tamma oli jo tarkoitus myydä, kunnes se tiinehtyi tilan omasta orista luomuna ja varsoikin terveen ja kauniin tammavarsan. Tämän jälkeen myös keinosiemennykset onnistuivat ja Ironika ehtikin varsoa vielä neljästi elämänsä aikana. Ironika periytti jälkeläisilleen erityisesti erinomaista rakennetta, sillä se itsekin palkittiin näyttelyissä useimmiten I-palkinnolla. Ironika itsekin oli hyväksytty kantakirjaan ensin II-palkinnolla, mutta myöhemmin sen palkintoluokka korotettiin I-palkinnolle. Ironika lopetettiin 21-vuotiaana takapolvien nilvelrikon vuoksi. |
JÄLKELÄISET |
06.03.2020 FWB t.
28.08.2020 FWB t. 12.05.2021 FWB o. 04.08.2023 FWB o. |
KTK-III, EV-I
KTK-III EV-II, KTK-III |
KILPAILUKALENTERI
ERJ-sijotuksia 46, joista voittoja 11
15.10.2019 ERJ Mörkövaara - 130cm - 6/45
16.01.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 5/47 26.01.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 4/47 01.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 4/50 06.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 6/50 09.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 2/50 16.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 3/50 20.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 4/50 24.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 7/50 25.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 7/50 27.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 2/50 29.02.2020 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 130cm - 1/50 07.03.2020 ERJ Cloudfield - 130cm - 1/36 08.03.2020 ERJ Cloudfield - 130cm - 2/36 10.03.2020 ERJ Cloudfield - 130cm - 5/36 02.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 4/28 04.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 1/28 05.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 2/28 06.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 4/28 07.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 3/28 14.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 2/28 15.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 1/28 16.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 4/28 |
17.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 3/28
20.09.2020 ERJ Mandelbacke - 130cm - 1/8 21.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 5/28 25.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 5/28 26.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 1/28 29.09.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 130cm - 4/28 07.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Chermia - 130cm - 4/21 10.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Chermia - 130cm - 3/21 12.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 6/45 14.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 3/45 15.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 2/45 16.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 1/45 20.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 4/45 21.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 2/45 22.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 1/45 30.10.2020 ERJ Kilpailukeskus Lupin - 120cm - 4/45 19.12.2020 ERJ KK Bailador - 130cm - 3/19 25.12.2020 ERJ KK Bailador - 130cm - 4/19 27.12.2020 ERJ KK Bailador - 130cm - 3/19 01.01.2021 ERJ Kilpakeskus Chermia - 130cm - 2/20 06.01.2021 ERJ Kilpakeskus Chermia - 130cm - 1/20 08.01.2021 ERJ Kilpakeskus Chermia - 130cm - 1/20 10.01.2021 ERJ Kilpakeskus Chermia - 130cm - 1/20 |
23.02.2020 VSN Ionic - CH (39p.)
15.01.2021 VSN Lallybroch - RCH (39,5p.)
16.02.2021 NJ Kurjenpesä - irtoSERT (päätuomari Lissu T.)
18.04.2021 NJ Adina - BIS4, MVA-SERT (päätuomari Jannica)
15.01.2021 VSN Lallybroch - RCH (39,5p.)
16.02.2021 NJ Kurjenpesä - irtoSERT (päätuomari Lissu T.)
18.04.2021 NJ Adina - BIS4, MVA-SERT (päätuomari Jannica)
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
20.02.2024 Kenkä karkuteillä ja verivana hangella
Silli on niitä hevosia, jotka eivät yleensä rymyä tai riehu tarhassa. Tämän vuoksi se on usein velvoitettu nuorten hevosten tarhatädiksi, sillä sen järkevä ja tasainen preesens on yleensä vähentänyt tapaturmien riskiä laumassa. Tällä kertaa kuitenkin Silliä tarhasta haettaessa näkyi jo portille asti puhtaanvalkeassa lumessa kulkeva verivana. Silliä tarhasta hakenut Kätlin arveli verivanan olevan todennäköisesti joko Lantin tai Swabian ja kumpikin skenaario sai tuskanhien nousemaan pintaan. Ne kun eivät mitään halpoja pelejä olleet kumpainenkaan ja kisauratkin vielä edessäpäin.
Tarkempi tutkimus osoitti, että sekä Lantti että Swabia olivat naarmuttomia, mutta Silli seisoi verilammikossa korvat hörössä takajalkaansa lepuuttaen. Takajalassa ammotti melkoinen haava ja etukenkää ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Jotain tarhassa oli askarreltu, mutta itse tapahtuma oli kaikilta jäänyt pimentoon. Varmaa oli se, että Silli ontui ja kenkäkin löytyi lopulta tarhan perimmäisestä nurkasta tilsakumeineen päivineen. Akseli ja Sylvi tulivat pällistelemään Sillin jalkaa pesupaikalle ja tarkempi tutkimus osoitti, että haava ei ollut ihan niin pahan näköinen kuin alkujaan oli vaikuttanut. Turvotusta tosin oli, mutta jalka paketoitiin hyvin ja ei auttanut kuin toivoa parasta. Sillillä olisi vielä ikää pyöräyttää varsa tai kaksikin, joten ihan heti sitä ei kuoppaan tohtisi laittaa. |
31.03.2024 Pääsiäinen koppihoidossa
Vesi- ja räntäsateet yhdistettynä plussakeleihin olivat tehneet maasta lilluvaa ja lätisevää vesilätäkköä. Erittäin otollinen keli siis parantaa vuohisrajassa olevaa haavaa! Etenkin, kun Silli näytti nauttivan siitä, että seisoi vuohisiaan myöden lätäkössä. Kätlin ja Jetta olivat raahanneet maa-ainesta sairastarhaan sen verran, että ainakin tarhan yläosuus pysyi kuivana, mutta Silli hakeutui toistuvasti tarhan toiseen päätyyn, jonne hieman alas loiveneva mäki keräsi kunnon lammikon (Akseli hermostui sairastarhaan niin pahasti, että lupasi tilata maanrakennuksen tekemään siitä kesän aikana tasaisen, vaikka maksaisi maltaita). Siitä huolimatta, että haava oli paketoitu hyvin ja se huuhdeltiin kahdesti päivässä, oli se kuitenkin sen näköinen, että kohta tarvittaisiin antibioottia. Silli oli pakko siirtää sairastarhasta karsinahoitoon joksikin aikaa, että haava saisi kunnolla kuivua ja lähteä paranemaan.
Sosiaalisena hevosena Silli oli vallan lohduton joutuessaan karsinaan seisomaan. Sairastarhakin oli ollut vähän kurja, koska ei yhtään ylettänyt kaulailemaan naapuritarhojen kavereiden kanssa. Tammalle oli pakko ottaa sisälle vastapäiseen karsinaan kaveri, koska muuten tamma hirnui sydäntäriipivästi tallin uumenista. Eläinlääkäri määräsi varmuuden vuoksi reunoilta punottavaan ja kuumottelevaan haavaan antibiootin ja nopeasti haava onneksi lähti rauhoittumaan. Faktahan oli se, että vaikka Silli oli arvokas ja hyvä siitostamma, ei sen jalkaa lähdettäisi enää tässä iässä massiivisesti kuntouttamaan, jos siinä tulisi eteen jotain hankalia komplikaatioita. Hevosia koko ikänsä omistanut Akseli tiesi vallan hyvin, että joskus pienikin naarmu voi aiheuttaa massiivisen ketjureaktion, joka päätyy hevosklinikan leikkauspöydälle ja kotiin palataan koppi tyhjänä ja monen tuhannen euron lasku kädessä. Tietenkään tilanne ei näyttänyt lainkaan niin vaikealta nyt Sillin kanssa, vaan päin vastoin pidennetty pääsiäisloma karsinahoidossa ja maneesissa talutellen saisi todennäköisesti tilanteen menemään reilusti parempaan suuntaan.
Sosiaalisena hevosena Silli oli vallan lohduton joutuessaan karsinaan seisomaan. Sairastarhakin oli ollut vähän kurja, koska ei yhtään ylettänyt kaulailemaan naapuritarhojen kavereiden kanssa. Tammalle oli pakko ottaa sisälle vastapäiseen karsinaan kaveri, koska muuten tamma hirnui sydäntäriipivästi tallin uumenista. Eläinlääkäri määräsi varmuuden vuoksi reunoilta punottavaan ja kuumottelevaan haavaan antibiootin ja nopeasti haava onneksi lähti rauhoittumaan. Faktahan oli se, että vaikka Silli oli arvokas ja hyvä siitostamma, ei sen jalkaa lähdettäisi enää tässä iässä massiivisesti kuntouttamaan, jos siinä tulisi eteen jotain hankalia komplikaatioita. Hevosia koko ikänsä omistanut Akseli tiesi vallan hyvin, että joskus pienikin naarmu voi aiheuttaa massiivisen ketjureaktion, joka päätyy hevosklinikan leikkauspöydälle ja kotiin palataan koppi tyhjänä ja monen tuhannen euron lasku kädessä. Tietenkään tilanne ei näyttänyt lainkaan niin vaikealta nyt Sillin kanssa, vaan päin vastoin pidennetty pääsiäisloma karsinahoidossa ja maneesissa talutellen saisi todennäköisesti tilanteen menemään reilusti parempaan suuntaan.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
Hevosen kuvat Gestüet Hämelchenburg | Grafiikka Ritva's Gallery
Hevosen kuvat Gestüet Hämelchenburg | Grafiikka Ritva's Gallery