KTK-I, EV-I
CATIMOR HILLS
|
eli Catimor
s. 06.08.2023, Suomi (5v) suomalainen puoliverinen, ori musta, 170 cm VH23-031-0268 kasv. Kastanjeholm, VRL-08179 om. Kastanjeholm, VRL-08179 estepainotteinen, re 160 cm |
♡ 31.12.2023 palkittu Joulukuun kantakirjaustilaisuudessa palkinnolla KTK-I (87p.)
♡ 31.03.2024 palkittu Estevarsojen laatuarvostelussa palkinnolla EV-I (34p.)
♡ 04.12.2024 palkittu Stal Felis Stallion Show Days 2024 nuorten orien arvioinnissa I-palkinnolla
♡ 31.03.2024 palkittu Estevarsojen laatuarvostelussa palkinnolla EV-I (34p.)
♡ 04.12.2024 palkittu Stal Felis Stallion Show Days 2024 nuorten orien arvioinnissa I-palkinnolla
HISTORIA
Vielä vanhoilla päivillään huippuvarsoja periyttänyt Kastanjan Catmint varsoi orivarsan lupaavasta nuorukaisesta Concord F:stä. Ja voi pojat, millaisen varsan varsoikaan! Vastoin kaikkia odotuksia varsomiskarsinaan tupsahti pikimusta sukkajalkainen ori. Ei musta väri suinkaan mahdotonta ollut tästä yhdistelmästä, vähän vain epätodennäköisempää kuin odotettu ruunikko tai raudikko. Eniten ihastusta kuitenkin herätti Catimor Hillsiksi ristityn orivarsan vahva ja vanttera rakenne, jonka se oli selvästi perinyt jämäkästä emälinjastaan. Orivarsa oli aluksi tarkoitus laittaa myyntiin, sillä tallissa oli kasvamassa jo Argento Hillsin sukua edustava Airisto Hills, mutta mitä enemmän tummanpuhuvaa orivarsaa katseltiin, sen kauemmas myyntihalut kaikkosivat. Catimor saisi jäädä ainakin toistaiseksi Kastanjeholmiin kasvamaan, sillä tässä orissa oli loksahtanut niin moni palanen kohdilleen.
LUONNEKUVAUS
Jo nuorena poikana Catimor omaksui emältään rakkauden ruokaan ja sen johdosta ori on helposti motivoitavissa monenlaiseen toimintaan, kunhan siitä on vain ruokapalkkaa saatavilla. Catimorille kelpaa kaikki syötäväksi kelpaava ja kelpaamaton, sillä orin tapa tutustua uusiin juttuihin on ensimmäiseksi maistaa sitä. Mikään kulinaristi Catimor ei suinkaan ole, vaan sille uppoaa vaikka jonkun viikon vanhat homeiset eväsleivät hyllyn päältä heti kuin silmä välttää. Toisaalta Catimorilla tuntuu olevan melkoinen teräsvatsa ja vaikka nykyään jalostetut hevoset kärsivät yllättävänkin paljon vatsaongelmista, ei Catimorin kaikkeen tottunutta vatsaa saa järkkymään oikein mikään. Koska Catimor on niin innostunut maistelemaan kaikkea, löytyy sen suusta milloin otsalamppua ja milloin lapiota, sillä orilla on tapana varastaa irtaimistoa ihan vaan omaksi ilokseen. Siellä se sitten painelee pimeässä tarhassa ihmisen päästä varastamaansa otsalamppua remmistä heiluttaen kuin paremmassakin diskossa. Ori on myös tavattu kanniskelemassa eläinlääkärin lääkelaukkua, jonka se oli napannut salamannopeasti tallin ovensuusta, kun sitä oltiin viemässä ulos. Siinä sitten katsottiin hikikarpalot otsalla kestääkö eläinlääkärin laukun liitokset vai lentävätkö satojen eurojen lääkkeet pitkin kuraista pihamaata. Lopulta Akseli sai napattua laukun kulmasta kiinni ja pienen väännön jälleen laukku oli luovutettu oikealle omistajalleen. Tästä kaikesta voi ehkä päätellä, että kun Catimorin kanssa liikkuu yhtään missään niin sen pää on hyvä pitää kontrollissa ja varautua siihen, että tämä oman elämänsä kleptomaani skannaa jatkuvasti jotain irtaimistoa varastettavaksi.
Catimorin hoitajalta vaaditaan tavanomaista enemmän huumoria, sillä tämä hevosen kanssa yhtään vakavampi tyyppi saa burn outin alta aikayksikön. Catimor on niin kerkeäväinen ja humoristinen tyyppi, että ei sen aivoitusten perässä pysy millään. Samalla se on myös melko itsepäinen ja saattaan juntturoida ihan vaan huvin ja urheilun vuoksi. Catimor haistaa epävarmuuden kilometrin päälle ja käyttää häikäilemättä hyödykseen kaikki tilaisuudet, joissa voi alkaa pelleillä. Välillä se "pelkää" vesilätäköitä kuollakseen eikä kertakaikkiaan pysty menemään tiettyä reittiä, järjestää valtavan kohtauksen vesilätäkön ympärillä ja aivan varmasti riistäytyy käsistä perävalot vilkkuen, jos taluttaja ei ole tilanteen tasalla. Välillä se leikkii vesilätäköissä ilman hädän päivää tuntitolkulla tai menee reippaasti lätäköiden yli luomatta katsettakaan alas. Catimor testaa jokaisen käsittelijänsä huolellisesti ja vielä senkin jälkeen, kun se on todennut, että tämä ihminen ei peräänny piiruakaan. Yrittää kannattaa kuitenkin aina! Eihän sitä tiedä, jos saisi tylsään päivään vähän äksöniä, jos ihminen ei ole täysin hereillä.
Hoitopaikalla Catimor on seurallinen, tutkii taskut ja ympäristön sillä säteellä, mihin ylettää. Etenkin tylsistyessään se saattaa koittaa varastaa pipoja ja lippiksiä sekä järjestää muuta ohjelmaa. Sille tekee kuitenkin hyvää opetella, että välillä pitää vain olla paikallaan. Kengitykseen on järkevää antaa pieni rauhoitus, sillä Catimor ei todellakaan jaksaisi pitää jalkoja niin kauaa yhtä soittoa ylhäällä. Pahansuopainen se ei ole eikä saa aikaiseksi mitään hermoromahdusta, mutta se painaa jalan päälle koko painollaan tai repii jalkaansa irti ja onpahan meinannut kaatuakin useampaan otteeseen moisen aktiviteetin äärellä. Lyhyemmissä operaatioissa ruokapalkka saa Catimorin pysymään hyvin paikallaan, esim. haavahoitojen ja letityksen ajan. Hevosautoon Catimor menee vaihtelevasti. Hyvänä päivänä ja määrätietoisen käsittelijän kanssa se menee lastaussiltaa pitkin korvat hörössä ja mupeltaa heiniä jo ennen kuin se on saatu kiinni. Toisina päivinä se on sitten ollut varsinainen operaatio, kun Catimorista saa korkeintaan kolme jalkaa hevosautoon sisälle, kunnes se jo peruuttaa ryminällä pois. Mitenkään pakokauhuinen se ei näissä tilanteissa tunnu olevan ja voisi vaikka vannoa, että Catimorin olemuksessa on aistittavassa jonkinasteista huvittuneisuutta.
Catimor on estehevonen turvasta hännänpäähän ja sen ryhti pörhistyy aina, kun se lähtee tositoimiin. Catimorilla on hyvä eteenpäinsuuntautunut asenne, se ei jää jumittelemaan tai arpomaan asioita turhan pitkäksi aikaa. Mennään eikä meinata, tuumaa Catimor ja lähtee soitellen sotaan. Ratsastajan tehtävänä on tuoda suoritukseen tervettä järkeä ja harkintakykyä, sillä Catimorilta ei kumpaakaan aina tunnu löytyvän. Se hyppää - tai pikemminkin yrittää hypätä - yli mistä tahansa paikasta, vaikka hyppy olisi tuomittu epäonnistumaan. Omat haasteensa tuo tietenkin se, että jos Catimor on kerännyt itseensä paljon energiaa, ei se aina malttaisi kuunnella, mitä ihmisellä on sanottavaa. Etenkään, jos selässä on sille vieraampi ratsastaja, jonka kanssa on hyvä vähän testata antaako se Catimorin ottaa ja lähteä kuin hauki rannasta. Räjähtäviä lähtöjä ja vauhdikasta menoa on siis luvassa, kunnes yhteistyö muotoutuu hyväksi. Catimorilla ei ole mitään asiaa kansainvälisiin luokkiin sellaisen ihmisen kanssa, joka ei tiedä mitä on tekemässä. Energinen ja vahva ori tarvitsee määrätietoisen ratsastajan, joka ei anna vaihtoehtoja, vaan ohjeistaa turvallisesti ratsukon maaliin. Neuvottelemaan ei Catimorin kanssa kannata jäädä, koska silloin se saattaa laittaa vikurointivaihteen päälle ja tehdä omia ratkaisujaan vauhdin, laukka-askelten ja lähestymisten kanssa. Kun luotto pelaa puolin ja toisin niin Catimor on yhteistyökykyinen ja rehellinen hevonen, joka antaa suoritukselle kaikkensa. Hyppytekniikaltaan Catimor on hieman hidas, mutta siltä löytyy räjähtävää ponnistusvoimaa sekä matkaavoittava nopea laukka, joka paikkaa hitaan hypyn tuomia sekunteja.
Catimorin hoitajalta vaaditaan tavanomaista enemmän huumoria, sillä tämä hevosen kanssa yhtään vakavampi tyyppi saa burn outin alta aikayksikön. Catimor on niin kerkeäväinen ja humoristinen tyyppi, että ei sen aivoitusten perässä pysy millään. Samalla se on myös melko itsepäinen ja saattaan juntturoida ihan vaan huvin ja urheilun vuoksi. Catimor haistaa epävarmuuden kilometrin päälle ja käyttää häikäilemättä hyödykseen kaikki tilaisuudet, joissa voi alkaa pelleillä. Välillä se "pelkää" vesilätäköitä kuollakseen eikä kertakaikkiaan pysty menemään tiettyä reittiä, järjestää valtavan kohtauksen vesilätäkön ympärillä ja aivan varmasti riistäytyy käsistä perävalot vilkkuen, jos taluttaja ei ole tilanteen tasalla. Välillä se leikkii vesilätäköissä ilman hädän päivää tuntitolkulla tai menee reippaasti lätäköiden yli luomatta katsettakaan alas. Catimor testaa jokaisen käsittelijänsä huolellisesti ja vielä senkin jälkeen, kun se on todennut, että tämä ihminen ei peräänny piiruakaan. Yrittää kannattaa kuitenkin aina! Eihän sitä tiedä, jos saisi tylsään päivään vähän äksöniä, jos ihminen ei ole täysin hereillä.
Hoitopaikalla Catimor on seurallinen, tutkii taskut ja ympäristön sillä säteellä, mihin ylettää. Etenkin tylsistyessään se saattaa koittaa varastaa pipoja ja lippiksiä sekä järjestää muuta ohjelmaa. Sille tekee kuitenkin hyvää opetella, että välillä pitää vain olla paikallaan. Kengitykseen on järkevää antaa pieni rauhoitus, sillä Catimor ei todellakaan jaksaisi pitää jalkoja niin kauaa yhtä soittoa ylhäällä. Pahansuopainen se ei ole eikä saa aikaiseksi mitään hermoromahdusta, mutta se painaa jalan päälle koko painollaan tai repii jalkaansa irti ja onpahan meinannut kaatuakin useampaan otteeseen moisen aktiviteetin äärellä. Lyhyemmissä operaatioissa ruokapalkka saa Catimorin pysymään hyvin paikallaan, esim. haavahoitojen ja letityksen ajan. Hevosautoon Catimor menee vaihtelevasti. Hyvänä päivänä ja määrätietoisen käsittelijän kanssa se menee lastaussiltaa pitkin korvat hörössä ja mupeltaa heiniä jo ennen kuin se on saatu kiinni. Toisina päivinä se on sitten ollut varsinainen operaatio, kun Catimorista saa korkeintaan kolme jalkaa hevosautoon sisälle, kunnes se jo peruuttaa ryminällä pois. Mitenkään pakokauhuinen se ei näissä tilanteissa tunnu olevan ja voisi vaikka vannoa, että Catimorin olemuksessa on aistittavassa jonkinasteista huvittuneisuutta.
Catimor on estehevonen turvasta hännänpäähän ja sen ryhti pörhistyy aina, kun se lähtee tositoimiin. Catimorilla on hyvä eteenpäinsuuntautunut asenne, se ei jää jumittelemaan tai arpomaan asioita turhan pitkäksi aikaa. Mennään eikä meinata, tuumaa Catimor ja lähtee soitellen sotaan. Ratsastajan tehtävänä on tuoda suoritukseen tervettä järkeä ja harkintakykyä, sillä Catimorilta ei kumpaakaan aina tunnu löytyvän. Se hyppää - tai pikemminkin yrittää hypätä - yli mistä tahansa paikasta, vaikka hyppy olisi tuomittu epäonnistumaan. Omat haasteensa tuo tietenkin se, että jos Catimor on kerännyt itseensä paljon energiaa, ei se aina malttaisi kuunnella, mitä ihmisellä on sanottavaa. Etenkään, jos selässä on sille vieraampi ratsastaja, jonka kanssa on hyvä vähän testata antaako se Catimorin ottaa ja lähteä kuin hauki rannasta. Räjähtäviä lähtöjä ja vauhdikasta menoa on siis luvassa, kunnes yhteistyö muotoutuu hyväksi. Catimorilla ei ole mitään asiaa kansainvälisiin luokkiin sellaisen ihmisen kanssa, joka ei tiedä mitä on tekemässä. Energinen ja vahva ori tarvitsee määrätietoisen ratsastajan, joka ei anna vaihtoehtoja, vaan ohjeistaa turvallisesti ratsukon maaliin. Neuvottelemaan ei Catimorin kanssa kannata jäädä, koska silloin se saattaa laittaa vikurointivaihteen päälle ja tehdä omia ratkaisujaan vauhdin, laukka-askelten ja lähestymisten kanssa. Kun luotto pelaa puolin ja toisin niin Catimor on yhteistyökykyinen ja rehellinen hevonen, joka antaa suoritukselle kaikkensa. Hyppytekniikaltaan Catimor on hieman hidas, mutta siltä löytyy räjähtävää ponnistusvoimaa sekä matkaavoittava nopea laukka, joka paikkaa hitaan hypyn tuomia sekunteja.
|
|
JÄLKELÄISET |
|
00.00.0000 FWB o/t.
|
KILPAILUKALENTERI
|
20.04.2024 Tulip Carneval 2024 - Future Bloom 120cm - 40/84 (6vp)
03.05.2024 ERJ Estemestaruus 1. päivä - 110cm (karsinta) - 14/92 (0vp) 04.05.2024 ERJ Estemestaruus 2. päivä - 120cm (karsinta) - 43/60 (12vp) 14.05.2024 Hannaby Hanami Week - 120cm - 76/81 (12vp, 69,980s) 22.06.2024 Erikan Talli - 120cm - 77/77 30.06.2024 Tammisaaren Ratsastuskeskus - 120cm - 35/61 (8vp) 09.08.2024 Guldholm Summer Festival - 120cm - 17/44 (4vp, 69.314s) 20.09.2024 Barrières En Châtaignier - 120cm - 7/26 (0-4vp, 70.125/63.356s) 21.09.2024 Häjy Showjumping - 110cm - 34/56 22.09.2024 Häjy Showjumping - 120cm - 4/52 09.11.2024 Niagara Equestrian Festival - 120cm - 30/33 |
|
ERJ-sijoituksia 0, joista voittoja 0
04.12.2024 Stal Felis Stallion Show Days 2024 / Young Stars
I-palkinto (4 + 5 + 5 + 3 = 17p.) EM: Ansaittua ykköspalkintoa ykkösten perään
I-palkinto (4 + 5 + 5 + 3 = 17p.) EM: Ansaittua ykköspalkintoa ykkösten perään
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
14.02.2024 Ystävänpäivätreenit
"Ollaan ystäviä jookos niin kuin ananas ja kookos", Jetta leperteli mustalle nuorelle orille harjatessaan sitä käytävällä. Ori hamuili Jetan tuulihousujen kangasta ja vaikutti viihdyttävän itseään niistä lähtevällä kahinalla. Jetta pyysi toistuvasti orin päätä pois housujen kimpusta, mutta aina Catimor palasi hauskan leikkinsä ääreen. Akseli oli pyytänyt, että Jetta valmistelisi Catimorin Sylvin treenattavaksi. Orilla oli tavoitteena estevarsojen laatuarvostelu ja sen oli syytä olla ratsastettavuudeltaan hyvä tuona päivänä. Akselille oli noussut hikikarpalot otsalle edes miettiessään kaikkia mahdollisia kauhuskenaarioita, kun testiratsastaja kiipeäisi huumorintajuisen Catimorin selkään. Kyllähän testiratsastajat asiansa osasivat, mutta kun Catimor oli välillä ihan hanurista.
Orin ratsastettavuutta oli parannettu viime aikoina vaihtuvilla ratsastajilla. Ihan kaikki tiimin ratsastajat olivat vuorollaan kiivenneet Catimorin selkään ja tänään oli vuorossa Sylvi, joka oli suoraan sanonut, että Catimor ei sitten ole hänen tyyppisensä hevonen. Tätä hän toi esiin niin monta kertaa, että Akselilla meni hermot ja totesi, että tiedetään kyllä, mutta jos nyt viitsisit pari kertaa läpiratsastaa niin päästään tässäkin asiassa eteenpäin. Tilanne ei siis ehkä ollut otollisin ja kyllä Sylvi nyt kansainvälisen tason esteratsastajana tiesi, että omat ennakkoasenteet vaikuttivat paljon hevosen ratsastettavuuteen ja niinpä hän veti syvään henkeä noustessaan mustan orin kyytiin maneesissa. Nyt oli vedettävä ammattiratsastajan rooli ylle ja annettava Catimorille mahdollisuus.
Akseli oli luvannut pysyä poissa tieltä, mutta hän oli kuitenkin treenin puolivälissä sattunut siivoamaan katsomon roskiksia ihan muina miehinä ja totesi, että kyllä Catimor oli edistynyt valtavasti viimeisten kuukausien aikana. Ori ravasi pontevasti ja rennon oloisesti, mutta mitenkään helpolla tähän ei oltu päästy Sylvin hengästyneestä hengityksestä päätellen. Akseli ei viitsinyt sanoa mitään, rauhan elkein näytti peukkua ohi ratsastavalle Sylville ja poistui vähin äänin maneesista. Hänellä oli kaikesta huolimatta täysi luotto vaimonsa taitoihin.
Catimor oli tosiaan alkutreenistä ollut varsinainen kireä viulunkieli. Sen ravi oli verrattavissa Vermon takasuoralla nähtyihin suorituksiin ja se kulki pitkänä pää taivaissa. Sylvi oli saanut tehdä paljon töitä saadakseen orin kuulolle ja tuntumalle. Vasta kun se oli huomannut, että Sylvi ei aio antaa periksi, vaan vaatii siltä toistuvasti tiettyjä asioita, oli se alkanut rentoutua ja lähtenyt työskentelemään. Vasta treenin loppupuolella Sylvi sai otettua muutaman hypyn alle ja ne sujuivatkin orilta rennosti ja hyväntuulisesti, vaikka se spurttailikin niiden jälkeen hieman riehakkaasti. Nuoren hevosen treeni lopetettiin onnistumiseen ja talliin palasi tyytyväisen oloinen ja selvästi rauhoittunut ori. Sylvi ei kuulemma edelleenkään pitänyt Catimorista, mutta kyllä siinä potentiaalia oli.
Orin ratsastettavuutta oli parannettu viime aikoina vaihtuvilla ratsastajilla. Ihan kaikki tiimin ratsastajat olivat vuorollaan kiivenneet Catimorin selkään ja tänään oli vuorossa Sylvi, joka oli suoraan sanonut, että Catimor ei sitten ole hänen tyyppisensä hevonen. Tätä hän toi esiin niin monta kertaa, että Akselilla meni hermot ja totesi, että tiedetään kyllä, mutta jos nyt viitsisit pari kertaa läpiratsastaa niin päästään tässäkin asiassa eteenpäin. Tilanne ei siis ehkä ollut otollisin ja kyllä Sylvi nyt kansainvälisen tason esteratsastajana tiesi, että omat ennakkoasenteet vaikuttivat paljon hevosen ratsastettavuuteen ja niinpä hän veti syvään henkeä noustessaan mustan orin kyytiin maneesissa. Nyt oli vedettävä ammattiratsastajan rooli ylle ja annettava Catimorille mahdollisuus.
Akseli oli luvannut pysyä poissa tieltä, mutta hän oli kuitenkin treenin puolivälissä sattunut siivoamaan katsomon roskiksia ihan muina miehinä ja totesi, että kyllä Catimor oli edistynyt valtavasti viimeisten kuukausien aikana. Ori ravasi pontevasti ja rennon oloisesti, mutta mitenkään helpolla tähän ei oltu päästy Sylvin hengästyneestä hengityksestä päätellen. Akseli ei viitsinyt sanoa mitään, rauhan elkein näytti peukkua ohi ratsastavalle Sylville ja poistui vähin äänin maneesista. Hänellä oli kaikesta huolimatta täysi luotto vaimonsa taitoihin.
Catimor oli tosiaan alkutreenistä ollut varsinainen kireä viulunkieli. Sen ravi oli verrattavissa Vermon takasuoralla nähtyihin suorituksiin ja se kulki pitkänä pää taivaissa. Sylvi oli saanut tehdä paljon töitä saadakseen orin kuulolle ja tuntumalle. Vasta kun se oli huomannut, että Sylvi ei aio antaa periksi, vaan vaatii siltä toistuvasti tiettyjä asioita, oli se alkanut rentoutua ja lähtenyt työskentelemään. Vasta treenin loppupuolella Sylvi sai otettua muutaman hypyn alle ja ne sujuivatkin orilta rennosti ja hyväntuulisesti, vaikka se spurttailikin niiden jälkeen hieman riehakkaasti. Nuoren hevosen treeni lopetettiin onnistumiseen ja talliin palasi tyytyväisen oloinen ja selvästi rauhoittunut ori. Sylvi ei kuulemma edelleenkään pitänyt Catimorista, mutta kyllä siinä potentiaalia oli.
16.03.2024 Kenkä irti
Taas oli Catimor touhunnut tarhassa. Heti tarhan portilta löytyi tilsakumi ja pienen etsimisen jälkeen myös etujalan kenkä lepäsi kauniisti kahvapallon vieressä. Tästä pääteltiin, että Catimor oli leikkiessään onnistunut sotkemaan etukenkänsä irti. Kaiken lisäksi Catimorin takajalasta löytyi verta vuotanut haava. Akseli sadatteli ääneen löydöksen äärellä, sillä enää ei olisi kuin pari viikkoa siihen, että Catimorin tulisi olla täysissä ruumiin ja mielen voimissa estevarsojen laatuarvostelussa. Catimor oli keskellä tärkeää treenikautta ja haava ei todellakaan tullut sopivaan saumaan.
Onneksi haavaa huuhdellessa selvisi, että kyseessä oli verrattain pieni naarmu ja sen kanssa päästäisiin todennäköisesti eteenpäin pienellä levolla ja huolellisella hoidolla. Tarha alkoi nimittäin olla plussakelien myötä sellaisessa kunnossa, että rapaa roiskui, joten naarmu suojattaisiin hyvin tarhassaolon ajaksi ettei sinne päässyt likaa ja pöpöjä. Tulehdus olisi vihoviimeinen asia, jota nyt kaivattaisiin. Varmuuden vuoksi haava myös huuhdeltaisiin kahdesti päivässä, vaikka kyseessä ei tosiaan ollut kovin iso nirhauma. Puuttuvan kengän saisi Kätlin lyödä takaisin kiinni seuraavana päivänä.
Onneksi haavaa huuhdellessa selvisi, että kyseessä oli verrattain pieni naarmu ja sen kanssa päästäisiin todennäköisesti eteenpäin pienellä levolla ja huolellisella hoidolla. Tarha alkoi nimittäin olla plussakelien myötä sellaisessa kunnossa, että rapaa roiskui, joten naarmu suojattaisiin hyvin tarhassaolon ajaksi ettei sinne päässyt likaa ja pöpöjä. Tulehdus olisi vihoviimeinen asia, jota nyt kaivattaisiin. Varmuuden vuoksi haava myös huuhdeltaisiin kahdesti päivässä, vaikka kyseessä ei tosiaan ollut kovin iso nirhauma. Puuttuvan kengän saisi Kätlin lyödä takaisin kiinni seuraavana päivänä.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
Hevoset kuvat NZ Warmbloods | Grafiikka Ritva's Gallery
Hevoset kuvat NZ Warmbloods | Grafiikka Ritva's Gallery
