ERJ-II, YLA2
MARRAKESH II
|
eli Markka
s. 17.06.2017, Saksa (18v) trakehner, tamma musta, 161 cm VH19-021-0011 kasv. Gestüt Hoyden, Saksa EVM om. Kastanjeholm, VRL-08179 estepainotteinen, re 110 cm |
♡ 30.11.2020 palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa palkinnolla ERJ-II (96p.)
31.05.2022 palkittu Yleislaatuarvostelussa palkinnolla YLA2 (94p) + AP4 Tyyliltään ja sisällöltään hieno luonnekuvaus
31.05.2022 palkittu Yleislaatuarvostelussa palkinnolla YLA2 (94p) + AP4 Tyyliltään ja sisällöltään hieno luonnekuvaus
HISTORIA
Marrakesh II ostettiin Saksasta Gestüt Hoydenista jalostushevoseksi Kastanjeholmiin. Se oli tallin oreihin nähden erisukuinen, mutta sen suvusta kuitenkin löytyi suuria nimiä, kuten ori Klassiko, jonka emälinja Klassik Star - Kandeela S lienee yksi tunnetuimmista Saksan trakehnertammalinjoista sekä myös legendaarisen Faustinin poika Orion, joka yhdistyy Marrakeshin sukuun emän puolelta. Tammaa ei oltu treenattu aktiivisesti eikä sille oltu suunniteltu esteuraa, joten oli auttamatta liian myöhäistä saada siitä isojen ratojen tähteä, mutta sehän ei meitä haitannut. Tuskin sillä olisi ollut edes lahjoja kovin suuriin luokkiin, sillä sen verran persoonallinen tamma oli kyseessä. Me Kastanjeholmissa näimme Marrakeshin lahjat enemmänkin jalostuspuolella ja siinä tehtävässä tamma onkin ollut kultaa kalliimpi hankinta.
LUONNEKUVAUS
Marrakesh II eli Markka on oikea täti Moonika. Tomerana se tössöttää joka paikassa ja sillä on aina oma topakka mielipiteensä asiaan kuin asiaan. Tammamaisia viboja huokuu Markan olemuksesta kilometrien päähän. Joukkoon mahtuu niitä kiukkupäiviäkin, mutta myös päiviä, jolloin kaikki on ruusuilla tanssimista. Onneksi Markasta on helppo huomata, millä tuulella se kulloinkin on. Nopeasti ailahtelevat mielialat ovat ominaisia Markalle ja huonosti alkanut aamu saattaa hyvinkin kääntyä loistavaksi iltapäiväksi muutamissa minuuteissa.
Arvaamaton Markka on sellainen hevonen, jonka kanssa on syytä olla hereillä koko ajan. Muuten Markka on ottanut ritolat tai saanut itsensä riimunnarun kanssa umpisolmuun ennen kuin ehdit huomatakaan. Markka on ääntäkin nopeampi, kun kyse on ongelmiin joutumisesta. Koskaan et voi tietää, mistä Markka seuraavaksi ottaa pultit, joten ainakin valppautta tämän tamman kanssa tulee opittua aivan huomaamatta. Kun tämä musta tamma on huonolla tuulella, sen näkevät ja kuulevat ihan kaikki jotka sen tielle osuvat. Hyvinä päivinä se taas on Hulda Huoleton, joka varmasti hymyilisikin leveää hammashymyä, jos suinkaan osaisi. Akseli totesi joskus, ettei luota Markkaan edes silloin, kun se tyynesti silmät puoliummessa mussuttaa heiniään. Se jos jokin on fiksua, sillä Markka saattaa aivan äkkiarvaamatta liiskata ihmisen takalistonsa ja seinän väliin.
Markka on suvukas estehevonen, mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei se ole ihan kaikkein taitavin hyppääjä. Markka on sellainen perushyvä pikkuratojen hyppääjä, joka suoriutuu 110cm radoista rauhallisen ratsastajan kanssa kohtuullisesti. Kyse ei ole siitä, etteikö Markka osaisi ollenkaan hypätä, mutta se on vain niin ailahtelevainen rouva, että sitä on äärimmäisen hankala ratsastaa onnistuneesti radan alusta loppuun. Vielä kun pitäisi välttää virhepisteitä, niin mission impossible on käsillä. Markalla on usein suhteettoman suuri vaihde silmässä tehtävien tasoon nähden ja homma menee helposti ylisuorittamiseksi. Kenguruloikkia, dramaattisia syöksähdyksiä ja räjähtäviä lähtöjä on luvassa, kun Markan kanssa suuntaa puomien keskelle. Jos etupää pysyy maankamaralla, voit olla varma, että tamma viskoo takalistoaan senkin edestä. Akseli on henkilökohtaisesti luvannut keittää kakkukahvit jokaiselle, joka onnistuu ratsastamaan hyväksytyn esteradan kilpailuissa Markalla, mikä kertoo ehkä osin tamman haastavuudesta. En tiedä olisiko Markan kanssa saatu vähän parempia tuloksia aikaiseksi, jos sen treenaaminen olisi aloitettu tavoitteellisesti jo nuoresta pitäen. Se oli kuitenkin oppinut jo Saksassa asuessaan, ettei siltä vaadita juuri mitään ja käytti sitä armottomasti hyväkseen. Irtona Markka kuitenkin hyppää siististi, kivalla tekniikalla ja huomattavasti sopuisammin kuin ratsastajan kanssa. On luojan lykky, että Markan piruilu ei ole siirtynyt sen jälkikasvulle, sillä muuten tamma olisi saanut lähteä maitojunalla takaisin Saksaan.
Arvaamaton Markka on sellainen hevonen, jonka kanssa on syytä olla hereillä koko ajan. Muuten Markka on ottanut ritolat tai saanut itsensä riimunnarun kanssa umpisolmuun ennen kuin ehdit huomatakaan. Markka on ääntäkin nopeampi, kun kyse on ongelmiin joutumisesta. Koskaan et voi tietää, mistä Markka seuraavaksi ottaa pultit, joten ainakin valppautta tämän tamman kanssa tulee opittua aivan huomaamatta. Kun tämä musta tamma on huonolla tuulella, sen näkevät ja kuulevat ihan kaikki jotka sen tielle osuvat. Hyvinä päivinä se taas on Hulda Huoleton, joka varmasti hymyilisikin leveää hammashymyä, jos suinkaan osaisi. Akseli totesi joskus, ettei luota Markkaan edes silloin, kun se tyynesti silmät puoliummessa mussuttaa heiniään. Se jos jokin on fiksua, sillä Markka saattaa aivan äkkiarvaamatta liiskata ihmisen takalistonsa ja seinän väliin.
Markka on suvukas estehevonen, mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei se ole ihan kaikkein taitavin hyppääjä. Markka on sellainen perushyvä pikkuratojen hyppääjä, joka suoriutuu 110cm radoista rauhallisen ratsastajan kanssa kohtuullisesti. Kyse ei ole siitä, etteikö Markka osaisi ollenkaan hypätä, mutta se on vain niin ailahtelevainen rouva, että sitä on äärimmäisen hankala ratsastaa onnistuneesti radan alusta loppuun. Vielä kun pitäisi välttää virhepisteitä, niin mission impossible on käsillä. Markalla on usein suhteettoman suuri vaihde silmässä tehtävien tasoon nähden ja homma menee helposti ylisuorittamiseksi. Kenguruloikkia, dramaattisia syöksähdyksiä ja räjähtäviä lähtöjä on luvassa, kun Markan kanssa suuntaa puomien keskelle. Jos etupää pysyy maankamaralla, voit olla varma, että tamma viskoo takalistoaan senkin edestä. Akseli on henkilökohtaisesti luvannut keittää kakkukahvit jokaiselle, joka onnistuu ratsastamaan hyväksytyn esteradan kilpailuissa Markalla, mikä kertoo ehkä osin tamman haastavuudesta. En tiedä olisiko Markan kanssa saatu vähän parempia tuloksia aikaiseksi, jos sen treenaaminen olisi aloitettu tavoitteellisesti jo nuoresta pitäen. Se oli kuitenkin oppinut jo Saksassa asuessaan, ettei siltä vaadita juuri mitään ja käytti sitä armottomasti hyväkseen. Irtona Markka kuitenkin hyppää siististi, kivalla tekniikalla ja huomattavasti sopuisammin kuin ratsastajan kanssa. On luojan lykky, että Markan piruilu ei ole siirtynyt sen jälkikasvulle, sillä muuten tamma olisi saanut lähteä maitojunalla takaisin Saksaan.
|
|
|
i. Klassiko trak, trn 165cm evm |
|
|
e. Manila trak, m 160cm evm |
|
Lue lisää suvusta...
|
i. KLASSIKO oli ori, joka ei trakehnerpiireissä esittelyjä juuri kaipaa. Klassikon emälinja on niin arvostettu, että kovin kauaa eivät tätä sukua edustavat varsat ehdi markkinoilla pyöriä. Klassiko itse oli tummanruunikko täysin merkitön jalorakenteinen ori, jonka rakenne oli kevyt, urheilutyyppinen ja tiivis. Klassikon kasvatti saksalainen esteratsastaja Marlena Graaf, joka on jatkanut isänsä Martin Graafin jalanjäljissä trakehnerinhevosten parissa. Klassiko myytiin 3-vuotiaana orihuutokaupassa Puolaan Kicinskin Kartanoon, joka tunnetaan upporikkaan Kicinskin suvun vesan Antoni Kicinskin pelikenttänä. Klassiko oli yksi niistä hankinnoista, joita Antoni osti vain, koska siihen oli varaa. Tuohon aikaan Antoni ei juuri ymmärtänyt hevosten sukujen päälle ja pärjäsi esteratsastuksessa vain siksi, kun miehellä oli varaa ostaa ne markkinoiden parhaat hevoset itselleen. Onneksi vanhemmiten Antoni alkoi arvostaa enemmän jalostustyötä ja miehen ratsastuskin kehittyi hyvien valmentajien ansiosta. Klassiko osoitti olevansa jokaisen pennin väärti, sillä se toimi Antonin ykkösratsuna pitkään 160cm -tasolla ja ratsukon suurimpia saavutuksia lienee kahdesti voitettu MM-hopea. Olympialaisiinkin Klassiko olisi osallistunut Antonin kanssa, mutta oli valitettavasti sairaslomalla olympialaisten aikaan. Luonteeltaan Klassiko oli periksiantamaton hevonen, joka antoi helposti pienet virheet anteeksi. Klassiko käyttäytyi aina fiksusti niin kotona kuin kisamatkoillakin. Jälkeläisiä Klassikolla on useita kymmeniä ympäri maailman ja sen varsojen joukosta löytyy pilvin pimein kantakirjaan hyväksyttyjä jalostushevosia sekä kansainvälisellä tasolla menestyneitä esteratsuja. Klassiko lopetettiin 25-vuotiaana pitkään jatkuneiden jalkaongelmien vuoksi.
ii. PLACEBON takana on Dr. Bernard Diebendorf, mies joka tunnetaan Stiftung Ostpreußen (The East Prussia Trakehner Horse Foundation) puheenjohtajana ja trakehnerinhevosten puolestapuhujana. Ei ole siis ihme, että Placebo on rakennettu sellaisista aineksista, että menestymisen pystyi lähes takaamaan jo ennen orin syntymää. Placebon isä Nabasco polveutuu suoraan Nevian tammalinjasta ja emä Pearletta taas kuuluu Pamelan tammaperheeseen. Placebon sukulinjat jatkuvat aina Trakehnerin valtionsiittolaan. Itse Placebo oli pikimusta ori, jolla oli kuonopilkku ja puolisukat jokaisessa jalassa. Dr. Bernand Diebendorf myi lahjakkaan Placebon yhtiökumppanilleen Dierk Hölzerille, jonka kautta ori pääsi nuoren Seidi Weimannin ratsastamana esteradoille. Ori käytettiin oripäivillä ja se hyväksyttiin kantakirjaan II-palkinnolla, joskin myöhemmin sen kilpa- ja jälkeläistulosten vuoksi sen kantakirjaluokka nostettiin ykköseen. Placebo oli aikanaan suosittu jalostusori ja Dr. Bernand Diebendorf ja Dierk Hölzer saivat molemmat orin menehdyttyä tunnustuspalkinnon Trakehner Verbandilta hyvästä työstä rodun eteen. ie. KLASSIK STAR syntyi Gestüt Zellewegeriin harmaana maaliskuisena aamuna. Varsan paljastuttua tammaksi, oli Otto Zelleweger hakenut kartanon viinikellarista tarkoin vaalimansa vuoden 1984 shamppanjapullon ja korkannut sen karsinan edessä juhlallisin menoin. Tämä kertoo ehkä jotain siitä, miten suuressa arvossa Zellewegerissä pidettiin Kandeela S:n emälinjaa, joka oli vihdoin jatkunut Kandeelan varsottua kolme orivarsaa. Myöhemmin toki Kandeela varsoi kaksi tammavarsaa lisää ja Klassik Star päätettiin myydä. Sen osti isolla rahalla Martin Graaf, jonka tilalla tamma päätyi nopeasti jalostuskäyttöön. Klassik Star ei suuremmin kilpaillut, mutta sillä on tehty kattavat tammatestit, joista se suoriutui erinomaisin arvosanoin ja se hyväksyttiin kirkkaasti I-palkinnolla kantakirjaan. Luonteeltaan Klassik Star oli melko varovainen ja säpäkkä, mutta kuitenkin kiltti ja herkkä hevonen. Sen varsat perivät emältään siroutta ja jalopiirteisyyttä. Klassik Star varsoi elämänsä aikana peräti seitsemän varsaa, joista kaksi oli tammavarsoja ja loput oreja. Klassik Star oli elänyt hyvin terveen elämän, mutta 23-vuotiaana se sairastui vaikeaan suolenkiertymään. Eläinlääkäri ei suositellut leikkausta ja kovissa kivuissa oleva tamma lopetettiin omalle laitumelleen. |
e. MANILA oli saksalaisen Gestüt Hoydenin kasvatti ja edustaa siittolan omaa tammalinjaa Mandala - Milly - Milana - Morena, joka on erityisesti Gestüt Hoydenin 98-vuotiaan perustajan Hellmuth Hoydenin sydäntä lähellä. Morena kun oli ensimmäisiä Hellmuthin kasvattamia hevosia, joilla mies pärjäsi hyvin esteareenoilla. Morenan tyttärentyttärentytär Manila oli kuin ilmetty isoisoäitinsä - ryhdikäs, pikimusta ja sillä oli päässä kapea tähtipiirto. Ainoa miinus tässä muuten kauniissa tammalinjassa oli sen pieni koko, jota onneksi saatiin jalostettua sukupolvi toisensa jälkeen hieman suurikokoisemmaksi. Vaikka 160-senttistä Manilaa ei ollut koolla pilattu, oli sillä kuitenkin sen runkoon nähden pitkähköt jalat ja isot liikkeet. Tästä syystä sillä oli valtavasti potentiaalia esteradoille, joissa se nähtiinkin 140cm tasolla nuoren Lukas Hoydenin alla. Lukas oli valtavan kiintynyt tammaan ja olisi halunnut jatkaa yhteistyötä ratsukkona, mutta Manila haluttiin kuitenkin pian jalostukseen, sillä tamma oli juuri kantakirjattu erinomaisin pistein. Manilalle haluttiin vain parasta ja sille valittiin vuosi toisensa perään laadukkaimmat orit, joita kantakirjasta suinkaan vain löytyi. Ja kyllähän sieltä laatua syntyikin! Kerta toisensa jälkeen Manila varsoi lahjakkaita tammavarsoja, jotka joko jätettiin Gestüt Hoydeniin kasvamaan tulevaisuuden tähdiksi tai myytiin kovalla hinnalla eteenpäin. Viides varsa jäi kuitenkin Manilan viimeiseksi, sillä tamma sai varsomisen yhteydessä verenmyrkytyksen ja se jouduttiin lopettamaan vain päivä varsomisen jälkeen. Manila ei koskaan varsonut yhtään orivarsaa, joten ainakin se jatkoi tammalinjaansa hyvin tehokkaasti eteenpäin, mikä näkyy tämän päivän trakehnerinhevosten emälinjoissa.
ei. ORIONIA tunnetumpi lienee sen legendaarinen isä, olympialaisissakin kilpaillut rautias ori Faustin, vaikka Orion itsekään ei jää paljoa isänsä varjoon. Tummanruunikolla Orionilla oli otsassa pienen pieni tähti ja vasemmassa takarajassa juuri ja juuri erottuva ruununraja. Orionin omistaja oli saksalainen esteratsastaja Walter Babel, joka piti kiiltäväkarvaista ja lihaksikasta Orionia suuressa arvossa. Walter on kuvaillut Orionia hevoseksi, jolla oli suuri sisäinen palo kilpailemiseen sekä valtava tahdonvoima voittaa. Orion tunnetaankin kansainvälisiltä esteradoilta periksiantamattomana vastuksena, joka meni halutessaan vaikka läpi harmaan kiven. Se koitui lopulta Orionin kohtaloksikin, sillä niin valtava oli orin palo esteille, että se piilotti taitavasti nivelrikon niin kauan, että se oli päässyt niin pahaksi, ettei Orionista ollut enää käyttöhevoseksi. Vuoden sisällä se alkoi oireilla myös kotona ja ori päätettiin päästää tuskistaan vain 15-vuotiaana. Se kuitenkin ehti jättää muutaman ikäluokalllisen jälkeläisiä, vaikka kovin suureksi sen jälkeläismäärät eivät jääneet. ee. MANDALA oli Gestüt Hoydenin kasvattama, kuten monet muutkin tätä tammalinjaa edustavat trakehnerinhevoset. Hellmuth Hoyden oli sitä mieltä, että musta on ainoa oikea hevosen väri ja oli erityisen ilahtunut aina, kun tammalinjaan syntyi musta tammavarsa. Mandala oli ulkoisesti hyvin uskollinen tummalle emälinjalleen, vaikka luonteensa puolesta se oli huomattavasti rauhallisempi kuin muut tammat. Hyvän luonteensa ansiosta Mandala oli helppo kouluttaa ja Hellmuth Hoydenin tyttäret ratsastivat tamman leveässä selässä ilman satulaa pitkin kartanon maita. 15-vuotiaana toinen tyttäristä, Elena Hoyden myös kilpaili Mandalalla 110-120cm tasolla menestyen nuorten ratsastajien luokissa. Sen enempää Mandalaa ei kisakentillä nähty, sillä tamma toimi suurimman osan elämästään siitostammana. Se ei kuitenkaan tiinehtynyt yhtä hyvin kuin muut tammat ja sillä oli ongelmia alkioiden luomisen kanssa. Kaiken lisäksi Mandalan varsoista kaksi ensimmäistä tammavarsaa kuolivat toinen heti varsomisen jälkeen vasta-ainepuutoksen vuoksi ja toinen tapaturmaisesti 1-vuotiaana. Tämän jälkeen Mandala varsoi kaksi orivarsaa, kunnes viimeisenä varsana se varsoi tammavarsan nimeltä Manila. |
JÄLKELÄISET |
|
07.06.2019 FWB o.
01.07.2019 trak o. 15.01.2020 trak t. 18.05.2021 trak t. 03.03.2024 trak t. |
EV-II, KTK-II, ERJ-II
KTK-III KTK-II, Ch, ERJ-I EV-I EV-II |
KILPAILUKALENTERI
ERJ-sijotuksia 41, joista voittoja 7
|
01.04.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset - 110cm - 5/30
06.04.2019 ERJ Caswell Sporthorses - 100cm - 5/30 07.04.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset - 110cm - 3/30 15.04.2019 ERJ Caswell Sporthorses - 100cm - 3/30 25.04.2019 ERJ Rósgardur - 110cm - 4/100 26.04.2019 ERJ Rósgardur - 110cm - 4/100 28.04.2019 ERJ Oriasema Ketjukolari - 110cm - 1/30 01.05.2019 ERJ Riimuvaara - 100cm - 4/30 06.05.2019 ERJ Lupsakan Suomenhevoset - 110cm - 1/30 07.05.2019 ERJ Riimuvaara- 100cm - 3/30 15.05.2019 ERJ Coldstorm - 100cm - 1/18 17.05.2019 ERJ Riimuvaara - 100cm - 2/30 20.05.2019 ERJ Riimuvaara - 100cm - 2/30 22.05.2019 ERJ Riimuvaara - 100cm - 3/30 25.05.2019 ERJ Riimuvaara - 100cm - 1/30 28.05.2019 ERJ Riimuvaara - 100cm - 3/30 29.05.2019 ERJ Riimuvaara - 100cm - 4/30 04.06.2019 ERJ Mörkövaara - 100cm - 3/40 06.06.2019 ERJ Mörkövaara - 100cm - 6/40 07.06.2019 ERJ Mörkövaara - 100cm - 1/40 09.06.2019 ERJ Mörkövaara - 100cm - 2/40 |
10.06.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 6/50
11.06.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 5/50 13.06.2019 ERJ Mörkövaara - 100cm - 5/40 15.06.2019 ERJ Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 2/50 17.06.2019 ERJ Mörkövaara - 100cm - 6/40 27.06.2019 ERJ Mörkövaara - 100cm - 4/40 29.06.2019 ERJ Mörkövaara - 100cm - 4/40 18.07.2019 ERJ Mörkövaara - 110cm - 4/30 23.07.2019 ERJ Syyn Kartano - 110cm - 6/40 27.07.2019 ERJ Syyn Kartano - 110cm - 1/40 28.07.2019 ERJ Syyn Kartano - 110cm - 2/40 29.07.2019 ERJ Syyn Kartano - 110cm - 4/40 16.08.2019 ERJ Supernatural - 100cm - 1/54 17.08.2019 ERJ Supernatural - 100cm - 6/54 26.08.2019 ERJ Valokylän Talli - 100cm - 4/18 26.08.2019 ERJ Valokylän Talli - 100cm - 4/18 07.11.2019 ERJ Riemunkirjava - 100cm - 1/65 20.11.2019 ERJ Riemunkirjava - 100cm - 2/65 24.11.2019 ERJ Riemunkirjava - 100cm - 7/65 30.11.2019 ERJ Riemunkirjava - 100cm - 7/65 |
PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET
30.10.2020 Estevalmennus (valmentaja Myrttisuo, VRL-11290)
Lauantain estevalmennukseen oli osallistunut neljä ratsukkoa. Päivän estekorkeus valittiin matalimpien esteiden hyppääjän mukaan, mikä ei kuitenkaan haitannut, sillä tänään keskityimme erityisesti lähestymisiin ja askelten asettamiseen. Aloitimme lämmittelyt ensin sileällä ja teimme paljon siirtymisiä sekä kolmikaarista kiemurauraa, jotta hevoset saataisi kunnolla auki koko kropasta. Otimme mukaan myös puomeja, jotka oli aseteltu sekä suoralle että puolikkaalle ympyrälle, ja muutamia kavaletteja. Kun hevoset vaikuttivat tarpeeksi rentoutuneilta, pääsimme aloittamaan päivän varsinaiset tehtävät.
Markka ei vaikuttanut hevoselta, joka jaksaisi pysyä pitkään kiinnostuneena radasta, joten päädyimme tekemään esteiden välillä hieman siirtymisiä sekä voltteja. Nämä tulivat todella tarpeeseen silloin, kun lähdimme ylittämään kolmen esteen sarjoja. Sarjan jälkeen tamma nimittäin veti päätään alemmaksi ja heitti joitakin kertoja takaosaansa ilmaan. Siitä huolimatta selässä istuva Sylvi hoiti sarjat todella hienosti.
Viidestä esteestä koostuva rata sujui joka kerta eri tavalla. Ensimmäisellä kerralla ongelmia tuotti lähestymiset, toisella kerralla askelten pituuden säätäminen ja kolmannella hyppytekniikka kärsi. Aina, kun saimme yhden ongelman korjattua, tuli toinen tilanne. Markka ei todellakaan päästänyt ratsastajaansa helpolla, mutta Sylvi jaksoi pitkäjänteisesti tarpeen mukaan rauhoitella tammaa tai pyytää tätä eteenpäin.
Lopputunnista teimme vielä loppulämmittelyjä suurella ympyrällä, jolle oli asetettu neljä matalaa ristikkoa tasaisin välein. Hevoset olivat jaksaneet keskittyä hyvin koko valmennuksen ajan, ja nyt niiden kanssa tulisi tehdä huolelliset loppulämmittelyt, jotta lihakset palautuisivat kunnolla. Sylvi oli hevosen työskentelymotivaatioon nähden hoitanut tehtävät mallikkaasti kotiin, ja hän sai olla ylpeä itsestään. Yhtäkään tippumista ei tullut, vaikka läheltä piti -tilanteita ja kieltäytymisiä oli senkin edestä, ja lopputunnista ratsukko oli jopa saanut yhden radan esimerkillisesti suoritettua loppuun saakka. Yksi ongelma alta pois kerrallaan, oli ainoa neuvoni ratsukolle, niin meno alkaisi varmasti olla tasapainoisempaa.
Markka ei vaikuttanut hevoselta, joka jaksaisi pysyä pitkään kiinnostuneena radasta, joten päädyimme tekemään esteiden välillä hieman siirtymisiä sekä voltteja. Nämä tulivat todella tarpeeseen silloin, kun lähdimme ylittämään kolmen esteen sarjoja. Sarjan jälkeen tamma nimittäin veti päätään alemmaksi ja heitti joitakin kertoja takaosaansa ilmaan. Siitä huolimatta selässä istuva Sylvi hoiti sarjat todella hienosti.
Viidestä esteestä koostuva rata sujui joka kerta eri tavalla. Ensimmäisellä kerralla ongelmia tuotti lähestymiset, toisella kerralla askelten pituuden säätäminen ja kolmannella hyppytekniikka kärsi. Aina, kun saimme yhden ongelman korjattua, tuli toinen tilanne. Markka ei todellakaan päästänyt ratsastajaansa helpolla, mutta Sylvi jaksoi pitkäjänteisesti tarpeen mukaan rauhoitella tammaa tai pyytää tätä eteenpäin.
Lopputunnista teimme vielä loppulämmittelyjä suurella ympyrällä, jolle oli asetettu neljä matalaa ristikkoa tasaisin välein. Hevoset olivat jaksaneet keskittyä hyvin koko valmennuksen ajan, ja nyt niiden kanssa tulisi tehdä huolelliset loppulämmittelyt, jotta lihakset palautuisivat kunnolla. Sylvi oli hevosen työskentelymotivaatioon nähden hoitanut tehtävät mallikkaasti kotiin, ja hän sai olla ylpeä itsestään. Yhtäkään tippumista ei tullut, vaikka läheltä piti -tilanteita ja kieltäytymisiä oli senkin edestä, ja lopputunnista ratsukko oli jopa saanut yhden radan esimerkillisesti suoritettua loppuun saakka. Yksi ongelma alta pois kerrallaan, oli ainoa neuvoni ratsukolle, niin meno alkaisi varmasti olla tasapainoisempaa.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
Hevosen kuvat Gestüet Hämelchenburg | Grafiikka Ritva's Gallery
Hevosen kuvat Gestüet Hämelchenburg | Grafiikka Ritva's Gallery
